Hengellisyys ilman Jumalaa ja Raamatun auktoriteettia

Richard Halloway

Kaikki esittelyt (2)
Ex-kristitty apologi hylkäsi kristinuskon
Ex-piispa ja hengellisyys ilman Jumalaa

Kirjaesittelykategoriat

Artikkelikategoriat

Kirjan tiedot

Teos:Katse kaukaisuuteen - elämän tarkoitusta etsimässä (2006)
Tekijä(t):Richard Halloway
Kustantaja:LIKE
Kirjan kieli:suomi
Sivuja:219

Hengellisyyttä ja henkisyyttä ilman Jumalaa ja uskonnollisia oppeja

Halloway on kirjoittanut aiemmin teoksen Jumalaton moraali: etiikka ilman uskontoa (julkaistiin 1999) ja Hallowayn uusin teos jatkaa siitä, mihin hän pääsi aiemmassa kirjassaan. Toki Hallowayn teesit ja kannanotot eivät ole sinällään ennenkuulumattomia, mutta merkittävää ja epätavallista on, että niiden esittäjä on teologi ja entinen piispa.

Hengellisyys ei ole riippuvainen Jumalasta eikä Raamatun uskomuksista

Skotlantilainen kirkonmies Richard Halloway antaa mainiossa kirjassaan, jossa ei hellitä kristillisyyden perinnäisiä konservatiivisia uskomuksia eväitä ja suuntaviivoja henkisyyteen/hengellisyyteen vapaana kristillisestä Jumalasta ja Raamatusta ihmisten yläpuolelle asetettuna sanelijana miten pitäisi ajatella. Teoksen alkuperäinen nimi on Looking in the distance vuodelta 2004

Entinen Edinburghin piispa Halloway, joka luopui virastaan, tuulettaa raikkaasti kristillisyyttä. Hän toteaa, että kristinuskon suuri kertomus on väistymässä ja se yritetään korvata tieteen suurella kertomuksella. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on löydettävä uusia tapoja eettiseen keskusteluun. Moraalia ei voida perustella vetoamalla tuonpuoleiseen auktoriteettiin. Eettisiin kysymyksiin ja ongelmiin ei ole helppoja yksinkertaisia vastauksia, eikä Raamatunkaan lehdiltä löydy yksiselitteisiä vastauksia.

Ex-piispan mukaan kristinusko ihmisen luomus. Kirkolla ei ole lopullista totuutta

Halloway tunnustaa, että kirkolla ei ole ehdotonta eikä perimmäistä totuutta, kirkon tulisi olla nöyrempi totuus-asioissa. Hän varoittaa väärästä vallankäytöstä ja haluaa antaa ihmisille luvan epäillä (hän itse on ikänsä kamppaillut uskon transsendenssin puolen kanssa). Kristinusko on Hallowayn mukaan ihmisen luomus, kuin eräänlainen taideteos tai kaunis runo. Halloway haluaa antaa ihmisten olla rauhassa. Apokalyptisten kauhukuvien maalailu on vaarallista. Raamatun on oltava dialogissa ihmiskunnan kanssa, eikä sitä määrittelevä diktaattori.

Kristinuskon sijaissovitus-oppi on hänelle vaikea asia ja sakramentteja (kaste, ehtoollinen) hän ei ota kirjaimellisina.

Halloway ei hyväksy sitä, että satunnaiset kärsimykset selitetään Jumalan tahtona eikä sitäkään, että kehitellään perusteluja eriarvoisuudelle ja poliittiselle vallankäytölle.

Esitellyt: Timo Tiainen

Ylös

Hakupalvelu

Tilastot

Lisätty:20.12.2007 13:00
Viimeksi päivitetty: -
Esittelyn arvosana: 4.00
Arvostelukertoja: 1
Tähdet:4.00

Luettu 1964 kertaa.
Esittelyjä luettu yht. 13696 kertaa.
Luetuin esittely:
Ex-piispa ja hengellisyys ilman Jumalaa
Vähiten luettu esittely:
Ex-kristitty apologi hylkäsi kristinuskon

Esittelytyökalut

	Lähetä esittely
	Tulostinystävällinen versio
	Kommentin lähetys

Arvostelu ja keskustelut

Aloita keskustelu esittelystä

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"Jumalat ovat helposti särkyviä; ne voivat kuolla yhdestä tieteen pyyhkäisystä tai annoksesta tervettä järkeä"
- Chapman Cohen