Googin sota, Venäjä, Maagog, Israel ja lopun ajan odotettu sota

Mistä on kysymys googissa ja googin sodassa Hesekielin kirjassa?

Kategorian sivut (19)
Adventismi syväanalyysissä
Danielin kirjan alkuperä ja ajoitus
Dinosaurukset, ihmiset ja Raamattu
Eksegetiikka ja historiallinen raamatuntutkimus
Eskatologia/lopunajat
Googin sota ja Venäjä. Goog selitetään
Jeesuksen syntymän historiallista taustaa
Jeesus, Paavali ja juutalaisuus
Kasteteologia ja lapsikaste
Miksi kristinuskosta tuli valtauskonto?
Raamattu ja luonto
Raamatun maailmankuva
Raamatun teologian kehitys
Saatana ja demonit Raamatussa
Sapatti ja ruokasäännöt adventismissa
Sielu ja kuolemattomuus
Sunnuntain alkuperä ja adventismi
Vanhan ja Uuden testamentin eroista
Vanhasta testamentin kaanon

Kategoriat

Johdanto: Goog, lopunajan odotettu Googin sota. Onko odotus perusteltu teologisesti?

Goog, Maagog ja Venäjä. Googin sota ja Raamattu. Pian tapahtuvaan Jeesuksen toiseen tulemiseen ja "maailmanloppuun " uskovien fundamentalistikristittyjen eräs suosituimmista profeetallisista "teorioista" tutkittavana Raamatun historiallisen tutkimuksen näkökulmasta.

Onko uskottavaa ja perusteltua Raamatun kirjoituksien ja historian perusteella, että Goog on "Neuvostoliitto/Venäjä", joka kokoaa suuren liittoutuman hyökätäkseen läheisessä tulevaisuudessa Israeliin, mutta tuhoutuu Israelin vuorille Jumalan ihmeellisen väliintulon ansiosta? Mitä Hesekielin lukujen 38-39 merkilliset nimet Goog, Maagog, Tubal ja Mesek todella tarkoittavat ja minne ne sijoittuvat maantieteellisesti?

”Googin sota”, Venäjän johtaman kansainvälisen liittoutuman hyökkäys Israeliin ”lopun aikoina”

Eräs suosituimpia lopunajoista innostuneiden uskovaisten eskatologisista fantasioista on Googin sota: Neuvostoliitto alun perin ja nyttemmin Venäjä muodostaa kansainvälisen liittoutuman, joka lähtee sotaan juutalaisvaltiota vastaan, mutta tuhoutuu kun Jumala itse tekee näyttävän väliintulon tulella ja tulikivellä ja Israel pelastuu (yleensä nämä uskovaiset olettavat tulevan vielä erillisen kolmannen maailmansodan ja/tai Harmageddonin taistelun Googin sodan jälkeen). Sivumennen sanottakoon, että kyseisen teorian mukaan ”Mesek” Hes.38:1 tarkoittaa ”Moskovaa”! Teorialla ”Googin sodasta” ei kuitenkaan ole historiallis-kielitieteellisiä perusteita Vanhan testamentin Hesekielin kirjan luvuissa 38–39. Hesekielin profetia sisältää kauttaaltaan kohtia ja piirteitä, joiden mukaisesti ennustus kuvaa Hesekielin oman ajan poliittisia, sotilaallis-teknologisia ja taloudellisia olosuhteita, eikä profetia sovellu mitenkään nykyaikaan ja moderneihin valtioihin.

Goog ja Maagog Hesekielin kirjan ulkopuolella

Nimet Goog ja Maagog ovat kehittyneet traditioissa heijastaen voimakkaasti Septuagintassa (VT:n kreikannos) ja samarialaisessa pentateukissa ilmenevää Googin ja Maagogin käyttötapaa (niiden myöhäisissä tekstimuunnelmissa esiintyy Googin nimi). Merkittävä tekstihavainto on, että vaikka Maagog mainitaan Genesiksen 10. luvun luettelossa kansoista, ei Goog esiinny siinä lainkaan, mikä merkitsee sitä, että Googin täytyy olla peräisin erilaisesta tai vaihtoehtoisesta käsikirjoituksien lukutavasta. Näitä vaihtoehtoisia lukutapoja ovat 4 Mooseksen kirjan 24:7, jossa Goog on Oogin asemasta, Esterin 3:1, jossa Goog on Agagiten tilalle sekä 1 Aik.1:5, missä sukuluettelo heijastaa Genesiksen kansojen luetteloa sekä vielä saman kirjan 5. luvun jakeessa 4 (jossa on vaihtoehtoinen lukutapa Goug). Septuagintassa on lisäksi vielä erikoinen Googin nimen esiintymä Aamos 7:1, missä on vastaavuussuhde kulkusirkkamotiiviin Jooelin kirjassa. Aamoksen ja Jooelin kuvaukset valtaisista kulkusirkkojen armeijoista ja niiden aiheuttamista tuhoista viittaa voimakkaasti siihen, että Goog on myyttinen hahmo. Ilmestyskirjan kirjoittaja - joka ei ole apostoli Johannes raamatuntutkimuksen yleisen kannan mukaan - käyttää samalla myyttisellä tavalla Goog ja Maagog- motiivia symbolina valtaville armeijoille ja niiden vaelluksille kulkusirkkojen tavoin pyrkimättä samastamaan Googia ja Maagogia tiettyyn henkilöön tai kansaan.

Testamenttien välisenä aikana, kaanoniin kuulumattomassa uskonnollisessa kirjallisuudessa kuten pseudeipigrafisissa (valenimisissä, muinaisten pyhien suurmiesten nimiin laitetuissa kirjoituksissa) Goog ja Maagog esiintyvät useimmin targumeissa, jossa ne nähdään viimeisinä suurina Israelin lopunajallisina vastustajina. Tässä targumilaisessa perinteessä Goog ja Maagog eivät ole enää vain apokalyptisiä hahmoja, vaan nimityksiä käytetään vaihtelevammin.

"Roos" ja tulkinta, jonka mukaan se on "Venäjä" on heprean tekstin kannalta kestämätön ja naurettava

1800-luvulla elänyt filologi Wilhelm Gesenius esitti, että Hes.38 rosh tarkoittaa Venäjää (Russia). Modernissa tutkimuksessa kyseinen yhteys roshin ja Venäjän välillä on osoitettu epäuskottavaksi. Heprean rosh - joka käännettiin väärin 1933 kirkkoraamatussa Roosiksi - ei ole sen erikoisempaa kuin "pää" ja "päällikkö". Geseniuksen ajatuksiin perustuu sekin fundamentalistiuskovien (kuten Leo Meller ja monet muut hänen lisäkseen) niin ikään outo tulkinta, että Mesek on Moskova ja Tuubal on Tobolsk Venäjällä (tällainen erikoinen tapa määritellä sanojen merkityksiä siten että ne muistuttavat etäisesti jotain modernia nimeä jossain toisessa kielessä ei kestä kriittistä tutkimusta). Todellisuudessa kyseiset nimet viittaavat Mustanmeren rannoilla ja Vähässä-Aasiassa (nykyisen Turkin alueella) asuviin kansoihin. Plinius Vanhemman mukaan 100-luvulla vaikuttaneen piispa Papiaan piispanistuimen paikka Hierapolis Vähässä Aasiassa on yhtä kuin Goog ja Maagos tarkoitti skyyttalaisten hurjaa ratsastajakansaa juutalaisen historioitsija Josefuksen mukaan. Goog on oikeastaan todennäköisemmin Lyydian myyttinen kuningas Gyges ja sana Maagog tarkoittaa yksinkertaisesti Googin maata (eli kuningas Gygeksen maata, Lyydiaa Vähässä-Aasiassa).

Hes.38-39 laajempi konteksti on pakkosiirtolaisuuden aika ja sieltä palaaminen Israeliin 500-luvulla eaa.

Profeetta Hesekielin toimintakausi oli 500-luvun alussa eaa. Hesekielin 38-39 lukujen konteksti on laajempi alkaen luvusta 36, missä kuvataan täysin kiistatta vanhan liiton aikaista Juudan ja Israelin (pohjoisvaltakunnan) uskonnollista rappiota (Hesekielin ja muidenkin kanonisten profeettojen näkökulmasta arvioituna), kukistumista ja joutumista pakkosiir-tolaisuuteen sekä heidän palaamistaan takaisin Luvattuun maahan, jossa he elävät yhtenäisenä uu-destisyntyneenä, elpyneenä kansana yhden daavidilaisen kuninkaan hallinnassa eläen Jahven lakien mukaisesti: Hes.36:3-26,30,33-38; 37:21-28. Ennustuksen mukaan juutalaisten piti asua rauhan tilassa Luvatussa maassa ”ikuisesti” daavidilaisessa teokratiassa ja Jahven pyhäkön piti olla heidän keskellään. Kyseessä oli siten vanhan liiton aikaista pakkosiirtolaisuutta ja sieltä paluuta ja luvattua uutta juutalaiskansan kultakautta Palestiinassa koskeva tulevaisuudenutopia, joka ei ole koskaan toteutunut. Israelin valtio on vain eräs Lähi-idän maallinen tasavalta, parlamentaarisesti hallittu demokratia, kun taas raamatullisissa profetioissa ei tiedetä mitään sellaisesta "Israelin valtiosta", eikä tuollainen tavallinen tasavalta ole profetioiden toivon kohde, vaan profeetat odottivat - virheellisesti, kuten historiankulku osoittaa - Daavidin sukuisen kuninkaan hallitsemaa teokraattinen monarkia. Ylipäätään Israeliin palasi vain kahden heimon, Juudan ja Leevin, jäseniä ja ne kymmenen muuta heimoa ovat kadonneet historian hämäriin sulautuen muihin kansoihin.

Googin armeijoiden aseet ovat Hesekielin ajan tekniikkaa ja puuaseita käytetään polttoaineena

Hesekielin mukaan hyökkäävien armeijoiden aseistus on juuri sillä teknologisella tasolla, mikä oli olemassa hänen omana aikanaan: aseet ovat puisia ja lisäksi miekkoja, kilpiä, jousipyssyjä ja kul-kuneuvoina ovat hevoset. Googin sodan jälkeen niitä aseita käytetään polttoaineena peräti 7 vuotta (Hes. 38:4,5,15,3,9,10,20; Hes. 39:20).

Juutalaisten ja heidän kaupunkiensakin energianlähteenä on Hesekielin mukaan puu, joka on Googin sotajoukkojen aseista peräisin - Israelin kaupunkien polttoaine ei nykyään ole tietenkään puu.

Hesekiel väittää juutalaisten asuvan turvallisesti vailla muureja, lukkoja ja portteja, mikä on osa Hesekielin ennustamaa Israelin daavidilaista rauhan ja onnen aikaa pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen 500-luvulla eaa. Mutta nyky-Israel ei millään muotoa nauti rauhasta ja turvallisuudesta eikä sitä rauhaa ole ollut Israelin perustamisesta lähtien.

Saba, Dedan ja Tarsis Espanjassa eivät ole kaupan keskuksia enää

Hes.38:13 viittaa Hesekielin oman ajan kauppakeskuksiin (Sabaa ja Dedaniin nykyisen Saudi-Arabian aavikoilla silloisten tärkeiden karavaaniteiden varrella) sekä nykyisen Lounais-Espanjan alueella olevaan Tarsiiseen (se on nykyään Cadiz). Nykyaikaisessa maailmantaloudessa saudi-arabialaisella aavikkokylällä ei ole mitään merkitystä eikä Tarsis, nykyinen Cadiz, ole sekään mikään keskeinen kaupan keskus, toisin kuin Hesekielin eläessä. Noiden mitättömien arabipaikkakuntien ja yhden espanjalaiskaupungin kauppiailla ei siten ole nykyään mitään intressiä udella "Googin" sodankäynnin motiiveista. Sitä paitsi juutalaisvaltio ei itsessään ole mikään globaalin talouden solmukohta eikä erityisen vauras, joten ryöstäminen sodan syynä on epäuskottava - Venäjällä itsellään on maailman suurimpiin kuuluvat luonnonvarat.

”Pohjoinen maa” VT:ssä on Mesopotamia, josta tultiin Palestiinaan Israelista katsoen pohjoisen kautta

Hesekielin mainitsemat muutkin nimet (Mesek, Tuubal, Gomer) liittyvät Vähään-Aasiaan, nykyisen Turkin alueelle kuvaten Assyrian suurvaltakauden kansoja ja niiden asuinpaikkoja. Se, että ne ovat "perimmäisessä pohjoisessa" (38:6) on täysin ymmärrettävä Hesekielen historiallisessa kontekstissa eikä siinä ole mitään mystistä: raamatullisten ihmisten maailmankuvassa heidän tuntemansa maailman "perimmäinen pohjoinen" oli nimittäin varsin lähellä Israelin aluetta, nykyisen Turkin ja Mustanmeren luona. Ja se termi "pohjoinen maa" itsessään merkitsee VT:n profeetoilla Mesopotamiaa, lähinnä Babyloniaa, jonka käyttämä hyökkäysreitti kiersi Syyrian autiomaan ohitse Israelista katsoen pohjoisen kautta Palestiinaan eikä siis suoraan idästä vaikeakulkuista reittiä pitkin: Jes. 43:6, 49:12, Jer. 1:14, 3:18, 6:22, 16:15, 23:8, 25:9,26, 31:8, 46:10, Sak. 2:10–11. On täysin mielivaltaista ja epähistoriallista olettaa, että Vanhan testamentin profeetta-kirjojen "pohjoinen maa" liittyisi mitenkään Venäjään tai vaikka Suomeen (miksei yhtä hyvin vaikka Norjaan, Viroon tai Puolaan tai Armeniaan, ovathan nekin pohjoiseen päin Israelista?).

Magog on toisaalta eräässä vanhassa kartassa sijoitettu nykyisen Syyrian alueelle, kuten voidaan nähdä oheiselta sivulta. Todennäköisintä kuitenkin on, kuten aiemmin sanottu, että Maagog tarkoittaa vain Googin maata ja Hesekielin vaikutuksesta kartan tekijä keksi Maagogille jonkin sijainnin Israelin läheltä. Vanhatestamentillisessa käsityksessä maailmasta Mesek sekä Tuubal asuivat maailman (joka israelilaisille oli VT:n kirjoituksien perusteella varsin pieni paikka ja muodoltaan sitä paitsi litteä kiekko) pohjoisimmassa kolkassa.

Lisäksi on merkillepantavaa, että Hesekielin ennustus on läheisesti yhdenmukainen Jeremian 6:22 ennustuksen kanssa. Samoin Jesajalla (Jes.14:24-27) on sama motiivi pakanakansojen hyökkäyksestä Juudaan ja Jerusalemiin ja joukkojen tuhosta Juudan vuorilla. Hesekiel näyttää siten selvästikin liittyvän samaan profeettojen ennustusperinteeseen omana, Hesekielin omaan aikaan ja olosuhteisiin liittyvänä versionaan, jonka mukaan pohjoisesta tulee pakanallinen suurvalta tai liittokunta Juudan kimppuun, mutta ne saavat loppunsa Israelin vuorilla Jahven väliintulon tähden.

Ilmestyskirjan tekijä sijoittaa Googin ja Maagogin tuhatvuotisen valtakunnan jälkeiseen saatanan vihoviimeiseen hyökkäykseen taivaallista Jerusalemia vastaan

Ilmestyskirjan tekijä viittaa jakeessa 20:8 Hesekielin kuvauksiin Googista ja Maagogista ja tekee niistä apokalyptisessä kuvasarjassaan maan neljän kulman pakanakansoja, joita saatanan sanotaan johtavan harhaan - mutta tämä luvun 20 sota "pyhien leiriä", Jerusalemia, vastaan tapahtuu tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen ja siten myös Harmageddonin taistelun (Ilm. 16:16) jälkeen. Niinpä Ilmestyskirjan tekijällä on mielessään kokonaan toisenlainen tulevaisuudenkuva, jossa Goog ja Maagog ovat mukana, kuin kristittyjen populaareissa "Googin sota on Venäjän johtama hyökkäys Israeliin"-teoriassa. Ilmestyskirjan tekijän teologisena tähtäyspisteenä on Jumalan lopullisen voiton korostaminen eikä tyydyttää uteliaisuutta joidenkin konkreettisten kansojen tai valtionpäämiesten teoista, vaan Goog ja Maagog pysyvät kasvottomina ja nimettöminä pakanallisina laumoina Jumalan vihollisia. Kyseessä on pikemminkin universaali kuin mikään etninen ryhmä. Ilmestyskirjan tekijällä Hesekielin profetia muovautuu "tuplalopuksi": ensin Harmageddonin suuri taistelu (luvut 16 ja 19), sitten Jeesuksen tuleminen kuninkaana, tuhatvuotinen valtakunta ja jälleen saatana päästetään vapaaksi masinoimaan vielä kerran suuren taistelun Jerusalemia ja "pyhiä" vastaan, kunnes taivaasta iskevä tuli tuhoaa nämäkin sotajoukot.

Johtopäätös Googin sodasta ja "Venäjän liittoutuman tuhosta"

Kaiken edellä olevan analyysin perusteella lopunajallisesti suuntautuneiden uskovien populaari uskomus Googin sodasta, jossa Venäjä kokoaa suuren liittoutuman hyökätäkseen "rauhassa asuvan" juutalaisvaltion kimppuun tuhoutuakseen sitten Jumalan lähettämässä "tulessa", raesateissa, rutossa, tulikivessä ja rankkasateissa (vesisadehan on toki miellyttävää viilennystä jos kerran tulta ja tulikiveä sataa päälle), minkä jälkeen juutalaiset polttelevat venäläisten liittokunnan puuaseita 7 vuotta on täysin epärealistinen ja epäuskottava. Sellaiseen "profetointiin" ei kannata haaskata enempää aikaa, sillä kyseessä oli Hesekielin omaan aikakauteen vanhan liiton päivinä liittyvä epäonnistunut profetia, jossa ei ole mitään sellaista informaatiota, joka sopisi kuvaamaan nykyajan taloudellisia, poliittisia ja sotilasteknisiä olosuhteita.

Lisätietoa: Israel "profeetallisena ajan kellona", Raamatun "pohjoinen maa", messiasennustukset ja Jeesus

Kirjallisuutta:

Sverre Bøe: Gog and Magog: Ezekiel 38–39 as Pre-Text for Revelation 19, 17–21 and 20, 7–10. Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament 2/135. Tübingen: Mohr Siebeck, 2001
Robert M. Price: The Paperback Apocalypse. How the Christian Church Was Left Behind, 2007

Ylös

Hakupalvelu

Tilastot

Lisätty:15.01.2008 20:50
Viimeksi päivitetty: -
Arvosana: 3.11
Arvostelukertoja: 9
Tähdet:3.11

Artikkeli luettu 3848 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 51315 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Eskatologia/lopunajat
Vähiten luettu artikkeli:
Raamatun teologian kehitys

Artikkelityökalut

	Lähetä artikkeli
	Tulostinystävällinen versio
	Kommentin lisäys

Arvostelu ja keskustelut

Aloita keskustelu artikkelista

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"En voi ymmärtää Jumalaa joka palkitsee ja rankaisee omia luomuksiaan, tai jonka mieli on samankaltainen kuin omamme. Henkilö joka selviää hengissä, omalta fyysiseltä kuolemalta on myös ymmärrykseni yläpuolella, tällaiset turhamaisuudet ovat pelokkaille tai absurdin egoismin voimattomille sieluille."
- Albert Einstein