Jumala ja ääretön

Mikko Valjakka

Kaikki esittelyt (2)
Jumala ja ääretön
VT:n arkeologinen luotettavuus ja kertomuksien arvo

Kirjaesittelykategoriat

Artikkelikategoriat

Kirjan tiedot

Teos:Jumala ja ääretön
Tekijä(t):Mikko Valjakka
Kustantaja:Words of Wisdom (omakustanne)
Kirjan kieli:suomi
Sivuja:106

Julkaistu myös verkossa, jossa tilattavissa ja kommentoitavissa. URL

Henkilökohtainen mietelmä-tutkielma siitä, miten tietomme matemaattisesta äärettömästä voi auttaa ymmärtämään Jumalan äärettömyyttä. Aihetta lähestytään niin luonnontieteen, filosofian kuin teologian näkökulmasta. Käsittelytapa on yleistajuinen.

Jumalaan liitetään lukuisia äärettömiä ominaisuuksia, kuten "kaikkivaltias", "kaikkitietävä", "iankaikkinen". Äärettömän käsite täsmentyi kuitenkin vasta 1820-luvulla matemaatikko George Cantorin äärettömiä joukkoja ja äärettömyyksien asteita koskevien tutkimusten myötä. Samalla intuitiiviset käsitykset äärettömästä osoittautuivat paikoin vääriksi. On tullut aika arvioida uudelleen, mitä Jumalan äärettömyys oikeastaan tarkoittaa.

Samaan aikaan kosmologit joutuvat yhä useammin ottamaan kantaa äärettömän todellisuuden mahdollisuuteen. Äärettömyydessä kaikki mittakaavat ja myös kaikki todennäköisyydet menettävät merkityksenä.

Muita kirjan argumentteja ovat:
- Evoluutio: ongelmia on vielä, mutta tutkimus voi aikaa myöten ratkaista ne. Jumalan hienostunut suunnitelma voi olla säätää maailmankaikkeus alusta pitäen sellaiseksi, että se näyttää synnyttävän ihmisen spontaanisti.

- Ääretön Jumala saa kaiken ilmaiseksi. Tuottaakseen korkeatasoisia henkisiä sisältöjä Jumala luo äärellisiä tai pelkästään potentiaalisesti äärettömiä tiloja, joissa esiintyy resurssipulaa. Tämä saa aikaan valikoivaa, jalostavaa toimintaa. Siksi Jumala on luonut maailmankaikkeuden ja ihmisen.

- Äärettömyys ei ole koskaan "täynnä" (vrt. Hilbertin hotelli). Vaikka Jumala on kaikkitietävä, Hän voi aina hankkia rajattomasti lisää tietoa.

- Ääretön evoluutio luo jumalan. Äärettömyydessä ei ole ristiriitaa sen välillä, että Jumala olisi muodostunut joistain ajatuksettomista osista ja silti ollut aina.

- Ihmisen ajatukset, tiede, uskonto ja myös käsitys äärettömästä on tiukasti sidottu äärellisyyteen. Aito äärettömyys, joka on todellisuuden perimmäinen olemus, jää meille ikuisesti käsittämättömäksi.

- Äärettömyyden käsite vesitetään, jos sitä pidetään vain synonyyminä "hyvin suurelle". On avainkysymys, onko todellisuus ääretön. Occamin partaveitsi puoltaa ääretöntä todellisuutta, sillä silloin tarvitsee olettaa vain pelkkä olevainen substanssi. Jos todellisuutta pidetään äärellisenä, täytyy olettaa substanssin lisäksi rajat.

Esitellyt: Mikko Valjakka

Ylös

Hakupalvelu

Tilastot

Lisätty:12.09.2009 11:17
Viimeksi päivitetty: -

Luettu 825 kertaa.
Esittelyjä luettu yht. 13694 kertaa.
Luetuin esittely:
VT:n arkeologinen luotettavuus ja kertomuksien arvo
Vähiten luettu esittely:
Jumala ja ääretön

Esittelytyökalut

	Lähetä esittely
	Tulostinystävällinen versio
	Kommentin lähetys

Arvostelu ja keskustelut

Aloita keskustelu esittelystä

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"Jumalat ovat helposti särkyviä; ne voivat kuolla yhdestä tieteen pyyhkäisystä tai annoksesta tervettä järkeä"
- Chapman Cohen