Evoluutioteoria, kreationismi ja teologia

Onko evoluutio uskonto? Onko evoluutio ateistista? Jumala ja evoluutio?


Kategoriat
Johdanto: teologisia näkökulmia evoluutiosta ja kreationismista

Teologiaan liittyviä kreationistien väitteitä sekä eräs Richard Dawkinsin näkemys koskien evoluutioteoriaa ja sen maailmankatsomuksellisia seurauksia. Onko evoluutio uskonto? Tekeekö evoluutioteoria tarpeettomaksi evankeliumin Jeesuksesta? Entä Jumalan luonne ja vuosimiljoonainen kärsimys ja kuolema luonnossa?

"Evoluutio edellyttää naturalismia, evoluutio sulkee ulos irrationaalisesti jumaluuden vaikutuksen mahdollisuuden"

  1. Tieteessä käytetty naturalismi on metodologista naturalismia. On tärkeää oivaltaa merkittävä ero metodologisen ja metafyysisen naturalismin välillä. Metodologisen naturalismin mukaan ilmiöt selitetään vain luonnollisilla, havaittavilla syillä eikä yliluonnollisilla voimilla (joista ei saada havaintoja). Metafyysinen naturalismi on filosofinen, ontologinen laajennus metodologisesta naturalismista - sen mukaan vain luonto on olemassa, eikä mitään yliluonnollisia olentoja tai ylimaallisia todellisuuden tasoja ole olemassa. Metodologisesta naturalismista ei seuraa se johtopäätös, että vain luonto on olemassa, eikä mitään jumaluutta ole. Metafyysinen naturalismi on filosofinen uskomus, jota ei voida todistaa oikeaksi, mutta metodologinen naturalismi ei sisällä oletusta, että vain luonto on olemassa. Metodologinen naturalismi vain huomauttaa, että luonto on se ainoa, jota voimme havaita, tutkia ja mitata. Luonto on ainoa objektiivinen standardi, joka meillä on. Yliluonnollinen ei ole a priori suljettu pois, se vain jätetään huomiotta koska meillä ei ole siitä mitään luotettavia, objektiivisia havaintoja. On monia tutkijoita, jotka käyttävät metodologista naturalismia työssään, mutta yksityisesti uskovat, että on olemassa enemmän kuin vain luonto.
  2. Evoluutio ei millään muotoa poista mahdollisuutta, että on olemassa jumaluus, joka voi vaikuttaa asioihin luonnossa. Jos todisteita ulkopuolisesta vaikutuksesta luontoon saadaan, ne otetaan huomioon. Tieteessä ei hyväksytä sellaista, mikä ei  jätä mitään jälkiä tai vaikutuksia itsestään ja jota ei voida testata mitenkään. Yksittäiset subjektiiviset näyt enkeleistä tai muista henkiolennoista eivät ole mitään toistettavia objektiivisia todisteita, että sellaisia olentoja on olemassa. Testaamattomat subjektiiviset ilmiöt, kuten enkelinäyt, on rajattu ulos ainoastaan tieteellisestä harkinnasta, mutta niitä ei tarvitse jättää pois yksityiselämästä, jossa ihmiset ovat vapaita uskomaan mihin haluavat.
  3. Evoluutioteoria ei suinkaan ole ainoa tieteenhaara, joka on naturalistista, vaan kaikki tieteenalat ovat naturalismia. Kaikki rakentaminen, kaikki tavaroiden valmistus, kaikki lujuuslaskelmat - kaikki sellainen on naturalismista eikä testaamattomilla ja havaitsemattomilla yliluonnollisia tekijöillä ole niissä  mitään sijaa. Jos evoluutioteoria pitää hylätä naturalismin takia, silloin pitää hylätä samasta syystä kaikki muutkin tieteenhaarat, meteorologia, navigointi, maanviljely, arkkitehtuuri, kirjanpainanta, kaikki teollisuus, liikenne jne. inhimillisen toiminnan ja tutkimisen alueet. Siitä huolimatta, että kaikki inhimillisen toiminnan alueet perustuvat luontoon, ei se estä maanviljelijöitä, insinöörejä, kemistejä, laitteiden valmistajia ym. ihmisiä ajattelemasta, että on olemassa jotain enemmän kuin vain luonto. Sen sijaan älykkään suunnittelun liikkeen piirissä ei näköjään osata nähdä mitään luontoa enempää muuten kuin vain löytämällä jotain aineellisia, konkreettisia todisteita (vaikka bakteerimoottorista, josta sellaista todistetta ei kuitenkaan löydy) sille, että on jokin ylimaallinen todellisuus. He haluavat tieteen todistavan heidän uskonsa ei-materialistiseen hengelliseen todellisuuteen, kun taas useimmat muut eivät sellaista tieteellistä todistamista tarvitse.

"Evoluution materialistisuus tai naturalistisuus kieltää Jumalan roolin"

  1. Väite on virheellinen jo siitäkin syystä, että on monia tutkijoita, myös biologien joukossa, jotka hyväksyvät sekä evoluution, metodologisen naturalismin että uskon Jumalaan. He uskovat, että Jumala loi maailmankaikkeuden, jossa esiintyy sitten evoluutiota, jonka kautta elämä on kehittynyt ja että Jumala vaikuttaa ihmisten elämään edelleen. Ei näiden asioiden tarvitse sulkea pois toisiaan.
  2. Jälleen tämäkään kreationistien väite ei voi kohdistua vain evoluutioteoriaan, vaan sitä pitäisi johdonmukaisuuden nimessä soveltaa kaikille tieteenhaaroille ja elämänalueille, jotka perustuvat luontoon ja joissa sovelletaan täsmälleen samaa metodologista naturalismia. Oikeastaan kreationistit väittävät, että jokainen on ateisti, jos hän ei usko Jumalan aktiivisesti pitävän planeettoja radoillaan tai tuottavan tuulta ja sadetta.
  3. Tuollaisen väitteen kannattajat ovat oikeastaan kieltämässä myös teistisen evoluution ja väittämässä, että teistinen evoluutio ei eroa ateistisesta evoluutiokäsityksestä, koska teistisessä evoluutiossa Jumala ei toimi suoraan ja aktiivisesti luonnossa.
  4. Jos mitään yliluonnollista ei esiinny havaittavasti ympärillämme, todistaako se, että mitään Jumalaa ei ole tai että "Jumalan käsi" ei voisi ympäröidä meitä?

"Evoluutio on ateistista"

  1. Tämä kreationistien väite toistuu yllättävän usein ollakseen kuitenkin virheellinen. Evoluutio ei edellytä Jumalan olemassaoloa ja vaikutusta luonnossa, mutta ei evoluutio myöskään kiellä Jumalan olemassaoloa tai rajaa ulos Jumalan toimintaa. Evoluutio ei siten ole sen ateistisempaa kuin biokemia, maatalous, tekniikka, öljynporaus, taide, oikeustiede, laivanrakennus jne.
  2. Monet, elleivät jopa useimmat, evoluution hyväksyvät ihmiset, eivät ole ateisteja vaan jonkin uskonnon tunnustajia. Useimmat kristilliset kirkkokunnat hyväksyvät evoluution teistisen evoluution muodossa eivätkä kannata kreationismia, sellaisena kuin se näyttäytyy amerikkalaisperäisissä fundamentalistisissa lahkoissa. Useimpien kristittyjen mukaan evoluutioteoria ei ole ristiriidassa kristinuskon kanssa. Tunnettuja kristittyjä, jotka ovat hyväksyneet sekä Jumalan että evoluution ovat esimerkiksi Sir Ronald Fisher, paavi Johannes Paavali II, Pierre Teilhard de Chardin ja USA:n entinen presidentti Jimmy Carter (etelän babtisti).
  3. Jokaisen, joka on huolissaan ateismista pitäisi olla enemmän huolissaan kreationismista. Kreationismi on kahden totuuden teoriaa ja se tekee karhunpalveluksen kristinuskolle tekemällä kristityistä ja heidän uskostaan naurettavia tutkijoiden silmissä. Kreationismista tulee taakka uskolle, kun pitää haalia todisteita Raamatun tietynlaisen tulkinnan ja luomisuskon pönkittämiseksi. Kreationismi voi johtaa uskon haaksirikkoon, kun sen korttitalomaisuus, valheellisuus ja sen keinojen toistuva epärehellisyys paljastuvat. Jos uskoa on yritetty vahvistaa luonnontieteellisillä tosiasioilla ja sitten juuri luonnontiede kumoaa ne uskomukset - kuten se kumoaakin - usko voi sammua.

"Darwin teki helpoksi ja mahdolliseksi olla älykkäästi ateisti" -  Richard Dawkinsin näkemys

  1. Naturalistiset selitykset eliöiden alkuperästä ja kehityksestä eivät välttämättä johda ateismiin. Dawkinsin väite luiskahtaa "aukkojen jumala"-ideaan (evoluutioteoria tekee jumaluuden tarpeettomaksi tarjoamalla luonnollisen selityksen -> jumaluutta ei ole olemassa).
  2. Ateistit voivat perustella ateismiaan evoluutiolla, mutta naturalistiset selitykset elämän kehityksestä eivät tee ateismista pakollista eikä välttämätöntä, eikä ainoaa rationaalisesti perusteltua näkemystä. Jos Jumala on olemassa, hän on hyvin voinut luoda myös evoluution ja luonnonlait, joiden puitteissa elämä alkaa ja kehittyy itsestään, ilman tarvetta tehdä yliluonnollisia väliintuloja.
  3. Itse asiassa oli mahdollista olla älykkäästi ateisti - ei ole mitään pahaa siinä, että on ateisti - jo ennen Darwinina aikaa. Monet ihmiset ennen Darwinia olivat jo poistaneet Jumalan tarpeettomana selitysperusteena kuten Laplace, joka tarjosi luonnollisen selityksen aurinkokunnan alkuperälle ja vakaudelle ilman Jumalaa. Filosofi David Hume esitti argumenttinsa sen puolesta, että suunnittelua ei tarvita elämän alkuperän selittämiseksi. Darwin pelkästään liittyi edeltäjiensä seuraan ja täytti yhden aukon selittämistä vaativista asioista. 

"Tutkijoiden, etenkin biologien ja kosmologien, tavoite on tehdä Jumala tarpeettomaksi"

  1. Tieteen tekemisen tavoite on yksinkertaisesti selittää maailmankaikkeutta ja kaikkea mitä siinä on ja siinä kaikki. Jos maailmankaikkeus elottomine ja elollisine ilmiöineen selittyy parhaiten ilman oletusta Jumalan toiminnasta niin sitten se vain on niin ja piste. Koska kristillisessä teologiassa usein korostetaan Jumalan selittämättömyyttä ja tutkimattomuutta - apostoli Paavalia myöten - , on Jumala näin ollen hyödytön (miten jokin, jota itseäänkään ei voida selittää eikä tutkia voisi antaa selityksen minkään ilmiön alkuperästä ja toiminnasta? Miten tieto lisääntyy jos väitetään, että "Jumala teki sen"?).
  2. Asioiden selittäminen ilman Jumalaa ei tee Jumalaa tarpeettomaksi. Moni ihminen uskoo, että Jumala on välttämätön heidän henkilökohtaisessa elämässään lohdun, turvan ja johdatuksen tuojana ja antamaan elämälle päämäärän.
  3. Moni tutkija on vahvasti sitoutunut Jumalaan ja he tulkitsevat tieteellisten löytöjensä kirkastavan Jumalaa.
  4. On totta, että ainakin osalla fyysikoista on tavoitteena löytää sellainen tieteellinen kokonaisselitys maailmankaikkeudelle, että Jumala jää tarpeettomaksi - mutta mitä siitä sitten, kreationistit tekevät vain päinvastoin koettamalla saada Jumalastaan tarpeellisen?

"Naturalistinen evoluutio sulkee pois kaikki muut paitsi deistisen jumalan, joka ei puutu maailman menoon"

  1. Tämä väite ei sovellu vain evoluutioon, vaan kaikkeen toimintaan, missä toimitaan naturalistisesti kuten esim. elektroniikka, optiikka, meteorologia, painovoima, kemia, maatalous jne. Mutta monet uskovaiset niin kristinuskon kuin muiden uskontojen puitteissa ovat kiistäneet tehokkaasti tämän kreationistisen väitteen aina siitä lähtien, kun Darwin esitteli evoluutioteoriansa. He uskovat, että luonto ja Jumala eivät ole epäyhteensopivia ja että Jumala voi toimia evoluution kautta. On uskovia, jotka uskovat Jumalan antavan heidän persoonallisessa elämässään voimaa ja inspiraatiota, vaikka he eivät selitäkään Jumalalla luonnon tapahtumia.
  2. P.E. Johnson, joka teki yllä olevan väitteen, itse asiassa hylkää koko Jumala-idean näkemyksellään, sillä hän asettaa yliluonnolliset ilmiöt olennaiseksi osaksi Jumalaa ja hänen toimintaansa: jos ei esiinny mitään yliluonnollisia ilmiöitä kuten raamatullisia ihmeitä, ei Jumalaakaan ole.

"Evoluutio on uskonto, sillä se kuvaa arvot ja perimmäisen tarkoituksen"

  1. Evoluutioteorian tehtävänä on pelkästään kuvailla luontoa eikä "elämän tarkoitusta", ei myöskään moraaliarvoja. Se ei se tee evoluutiosta uskontoa. Evoluutioteorialla ja uskonnoilla on suuria eroja: uskontojen tehtävä on yleisesti ottaen kuvata perimmäistä todellisuutta, kun taas evoluutioteoria rajoittuu elämän kehityksen kuvailuun. Uskonnoissa kuvataan ihmisten rooli ja paikka perimmäisessä todellisuudessa, mutta evoluutioteoriassa kuvaillaan ainoastaan meidän biologinen taustamme. Evoluutiossa ei myöskään ole mitään oppia eikä uskomuksia yliluonnollisista olennoista eikä ihmisen kuolemanjälkeisestä kohtalosta, kuten uskonnoissa yleensä on. Evoluutioteoria ei aseta mitään moraalisia normeja ihmisille eikä rangaistuksia niiden rikkomisesta, kuten uskonnoissa tehdään. Uskonnoissa on rituaaleja ja seremonioita, mutta evoluutioteoriassa ei ole.
  2. Kuinka voi olla olemassa uskonto, jolla ei ole kannattajia: monet ihmiset kuvaavat uskonnokseen kristinuskon, buddhalaisuuden tai hindulaisuuden, vaikka he hyväksyvät evoluutioteorian, eikä suinkaan evoluutiota.
  3. Evoluutiota voisi pitää uskontona metaforisessa mielessä tarkoittaen joidenkin ihmisten hyvin suurta intoa ja omistautuneisuutta evoluutioteorian edistämiseen. Tällainen uskonto-termin käyttö kuitenkin sopii vaikka postimerkkien keräilyyn, jos se on hyvin innokasta ja kuin elämää suurempi asia. Evoluution kutsuminen uskonnoksi tekee uskonnoista merkityksettömiä, sillä jos melkein mikä tahansa inhimillinen ajattelu ja toiminta voi olla uskontoa niin termi uskonto ei selitä enää mitään.
  4. Evoluutioteoriaa on käytetty viitekehyksenä tutkittaessa ja spekuloitaessa arvojen ja uskonnollisten uskomuksien biologista perustaa. Uskonnon tutkiminen ei tee itse tutkimisesta uskontoa, ei yhtään enempää kuin arkeologian käyttö raamatullisten paikkojen tutkimiseen tekee arkeologiasta uskonnon.
  5. USA:n tuomioistuimissa on torjuttu väitteet, joiden mukaan evoluutio on uskonto (eikä sitä siksi pitäisi sallia kouluopetuksessa, sillä USA:n kouluissa ei opeteta uskontoa).
  6. Evoluutioteorian pohjalta voidaan tehdä erilaisia filosofisia johtopäätöksiä koskien ontologiaa ja elämän tarkoitusta ja evoluutioteoriaa voidaan käyttää tukemaan erilaisia maailmankatsomuksia, mutta se ei tee biologisesta evoluutiosta uskontoa (eikä niistä filosofisista katsomuksistakaan. Filosofian ja uskonnon välillä on ero).

"Evoluutiota ei saa arvostella, evoluutio on kuin pyhä ilmoitus"

  1. Evoluutioteoriaa voi ja saa arvostella. On vain ymmärrettävä se perusasia, että arvostelun pitää olla tieteellisesti perusteltua eikä uskonnollisten, biologian kannalta irrelevanttien, tekstien siteeraamista. Evoluutioteorian kritiikki on yleensä aina uskonnollisesti motivoitua ja tähtää jonkin uskonnollisen agendan ajamiseen. Sen tähden evoluutioteorian "kriitikoita" kohdellaan älyllisinä hylkiöinä, koska he eivät tiedä, mistä he puhuvat ja mitä he arvostelevat - eikä useinkaan vaivaudu ottamaan ensin selvää.
  2. Evoluutioteoriaa on historiansa aikana haastettu ja kritisoitu ja teoriaa on päivitetty eikä nykyinen tilanne tee poikkeusta: tälläkin hetkellä evolutiivisen ajattelun piirissä on useita mielenkiintoisia ja kenties jopa mullistavia kiistoja käynnissä, missä aiemmin selviöinä pidettyjä näkemyksiä on päivitettävä. Se on vain osa luonnollista tieteellistä itsekorjautuvuutta ja edistystä.

"Evoluutio vaatii yhtä paljon uskoa kuin kreationismi, koska evoluutiota ei ole koskaan havaittu"

  1. Todellisuudessa evoluutioteoria perustuu todisteisiin, joista on havaintoja. Todisteita on paljon olemassa (viitatuilla sivuilla on vain osa todistusaineistosta). Kun löydetään todisteita, jotka ovat ristiriidassa edellisten johtopäätöksien kanssa, ne johtopäätökset hylätään ja korvataan uusilla todisteisiin perustuvilla johtopäätöksillä. Juuri näin on tehty evoluutiotutkimuksessakin.
  2. Oheinen kreationistinen väite samastaa uskon (faith) sellaisen uskomisen kanssa (believing), jolla ei ole perusteita. Sellainen  usko (faith) tunnetaan paremmin herkkäuskoisuuden nimellä. Usko kristilliseen Jumalaan samastuu samanlaiseksi kuin usko ufoihin, lumimieheen tai Loch Nessin hirviöön tässä väitteessä.
  3. Evoluution toteutumisesta on luotettavia havaintoja, toisin kuin Raamatun Jumalasta. Biologiassa tunnetaan esimerkkejä lajien muuttumisesta sekä uusista lajeista, joten evoluutio on tosiasia eikä uskon asia. Evoluutioteoria puolestaan on paras olemassa oleva selitys ja kuvaus evoluution tosiasiasta.

"Jos ihminen kehittyi sattumalta, ei elämällä ole tarkoitusta eikä päämäärää"

  1. Elämälle voi todellisuudessa saada tarkoitusta ja merkitystä mistä asiasta tahansa, minkä yksilö sellaiseksi vain kokee. Elämän tarkoitus voi olla yksinkertaisesti elämä itse, elää se elämä, minkä on saanut loppuun asti niin hyvin kuin mahdollista edellytyksiensä mukaan. Ihmisen elämän tarkoitus ei ole riippuvaista luomisesta tai oletetun Luojan kosmisesta maailmansuunnitelmasta, vaan ihmiset ovat vapaita löytämään itse itselleen elämänsä tarkoituksen.
  2. Evoluutio ei ole pelkkää sattumaa, eikä ihminen syntynyt pelkästä sattumasta evoluutioteorian mukaan, joten väite ihmisen sattumanvaraisesta alkuperästä on virheellinen.
  3. Alkuperä ei määritä tarkoitusta. Asioilla voi olla tarkoituksensa vaikka ne olisivat syntyneet sattumalta.

"Ilman kirjaimellista Adamin ja Eevan syntiinlankeemusta ei ole tarvetta Jeesukselle eikä syntien sovitukselle"

  1. Uskontokriittinen näkökulma: ja sen asiantilan ongelmallisuus on mikä? Mitä siitä sitten, jos ei ole tarvetta millekään sovitusopille eikä Jeesukselle? Sittenpä ei vaan tarvita.
  2. Kristinuskomyönteinen kommentti: kristikunnassa kaikki eivät ajattele niin ehdottomasti, että ilman kirjaimellista syntiinlankeemusta muutama tuhat vuotta sitten ei olisi tarvetta evankeliumille. Syntiinlankeemus ja synti ei ole vain jotain, mikä tapahtui kahdelle ihmiselle kauan sitten, vaan sellaista, mikä vaikuttaa nykyäänkin kaikissa ihmisissä ja siksi ihmislajin alkuperästä ja varhaishistoriasta riippumatta jokainen ihminen on oma Adaminsa ja Eevansa - syntinen, joka tarvitsee lunastusta ja anteeksiantoa syyllisyydestään. Evoluutioteoria ei tee tyhjäksi kristinuskon perussanomaa useimpien kristillisten teologien mukaan (jos tekisi, miksi suurin osa kristillisistä kirkoista hyväksyy enemmän tai vähemmän evoluutioteorian?).

"Evoluutio sanoo, että ihminen on eläin, mutta eläimillä ei ole moraalia, esteettisyyttä tai uskonnollisuutta"

  1. Miten niin ei eläimillä ole moraalia, esteettisyyttä tai uskonnollisuutta - korkeammilla eläimillä on moraalin alkeita, jopa politiikkaa, ja moni eläinlaji osoittaa altruistista käyttäytymistä. Osa eläimistä osoittaa kunnioitusta kuolleita lajitovereitaan kohtaan ja näyttää muistelevan niitä (elefantit esimerkiksi).
  2. Ei vain "evoluutio sano", vaan biologia kaiken kaikkiaan, että ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa - ja juuri tämä ihmisen aseman pienentyminen ja joutuminen ulos "luomakunnan kruunun" asemasta muiden eläinlajien joukkoon on se, mikä kreationismia sympatisoivia ihmisiä kiusaa.

"Haluatko polveutua apinasta"

  1. Se mitä me haluamme ei vaikuta siihen, mikä on totta, miten asiat ovat todellisuudessa. Meidän haluamisemme ovat aivan samantekeviä. Luonnolla ei ole velvollisuutta toteuttaa meidän toiveitamme.
  2. Mitä vikaa edes on siinä, että polveudumme aikaisemmista elämänmuodoista? Olemme osa elämän vuosimiljardista kudelmaa.

"Kuoleman ja kärsimyksen olemassaolo eläinkunnassa ennen ihmistä viittaa armottomaan jumalaan"

  1. Evoluutioteoriassa oletetaan, että kärsimistä ja kuolemaa esiintyi muinaisuudessa niin kuin nytkin - ja siitähän on todisteita geologisissa kerrostumissa, jotka todistavat valtavista sukupuutoista, eli kärsimyksestä ja kuolemasta satojen miljoonien vuosien aikana. Jos ajatellaan kuoleman ja kärsimyksen tarkoittavan, että Raamatun Jumala ei ollut armon ja rakkauden jumala ennen ihmiskuntaa, silloin samat olosuhteet - kärsimys ja kuolema - merkitsevät, että hän ei ole nytkään sellainen jumala.
  2. Ihmisten osa ei ole kertoa oletetulle Jumalalle, miten Jumalan pitäisi järjestää asiat. Jos Jumala näki parhaaksi toteuttaa asioita kärsimyksen ja kuoleman kautta, sitten se on niin.
  3. Kreationismikaan ei ratkaise ongelmaa, sillä kreationismissa ajatellaan Jumalan sallineen kärsimystä ainakin 2000 vuotta ennen kuin lunastus Jeesuksessa tuli. Jos Jumalaa pidetään julmana hänen salliessaan kärsimystä ja kuolemaa miljardeja vuosia, ei 2000-4000 vuoden pituinen kausi kärsimystä tee Jumalasta sen parempaa, vaan hän on siltikin julma ja sadistinen.

"Jos evoluutio on totta, Jumala sanoi luomistyönsä päätyttyä myös kuolemaa ja kärsimystä hyväksi (1 Moos.2:1), mikä vihjaa Jumalan olevan sadisti. Sen tähden armon Jumala ei voi käyttää sopivimman eloonjäämisen periaatetta"

  1. Ihmiset eivät ole siinä asemassa, että he voisivat määrittää mitä ja miten Jumala tekee tai ei saa tehdä. Sellaisen vallan omiminen itselle korottaa ihmisen Jumalan yläpuolelle.
  2. Jos armon Jumala ei sallisi luonnonvalintaa - joka kuitenkin on tosiasia -, silloin armon ja rakkauden Jumalaa ei ole. Sukupuuttoon kuoleminen ja kärsiminen jatkuvat tänäkin päivänä ja luonnonvalinta toimii. Jos luojajumala on olemassa, on hän vastuussa vähintäänkin niiden olosuhteiden ja lainalaisuuksien luomisesta, jotka mahdollistavat kuoleman ja kokonaisten lajien sukupuutot sekä kärsimisen - minkä lisäksi luojajumala sallii niiden olosuhteiden jatkumisen. Asiantila on sama, vaikka uskoisimme kuoleman olevan synnin seurausta - Jumalahan sallii jatkuvasti kuolemaa ja kärsimystä niin eläimille kuin ihmisille, eikä Jeesuksen toimintakaan lopettanut sitä.
  3. Jos kreationismi on totta, silloin Jumala on suoraan vastuussa kärsimyksen ja kuoleman esiintymisestä, sillä Raamatun mukaan Jumala langetti ne rangaistuksiksi Adamin ja Eevan rikkomuksesta. Adamin moittiminen on vain syntipukin etsintää Jumalan asemasta, sillä Adam oli vain ihminen, jolla oli rajalliset tiedot ja edellytykset, kun taas Jumala on kaikkitietävä ja tiesi etukäteen, mitä tulee tapahtumaan.
  4. Kuolema on välttämätön ja luonnollinen osa elämää. Jos mikään ei kuolisi koskaan, Maa olisi ollut ajat sitten ylikansoitettu eläimistä ja ihmisistä, eikä eläimillä ja ihmisillä olisi tilaa liikkua. Esimerkiksi kärpäsiä olisi monimetrinen, ellei jopa kilometrin paksu kerros maanpinnalla. Vakavat sairaudet jäytäisivät ihmisiä loputtomiin piinaten, ellei kuolemaa olisi vapauttajana kärsimisestä.
  5. Lajien alkuperä ei määräydy sen perusteella, millaista uskontoa joku päättää seurata.

Kirjallisuus:

Mark Isaak: The Counter-Creationism Handbook, 2007


Kirjoittanut: Timo Tiainen

YlösYlös


Hakupalvelu

 
Tarkempi haku Ohje


Tilastot

Lisätty:12.02.2009 12:08
Viimeksi päivitetty: -
Artikkelia ei ole arvosteltu

Artikkeli luettu 692 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 39067 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Vedenpaisumus ja Nooan arkki
Vähiten luettu artikkeli:
Spetner ja geneettinen informaatio

Arvostelu ja keskustelut

5 4 3 2 1

  Aloita keskustelu artikkelista

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

"Mysteeri on mysteeri. Jos taas pidämme tärkeänä tutkia, miten ihmiset viestivät ajatuksesta, että jokin on mysteeri, ei ole apriori syytä, miksi sen pitäisi olla tieteellisen menetelmän ulottumattomissa."
- Ilkka Pyysiäinen: How Religion Works

Uutiskirjeemme tilaus

Nimi

Sähköpostiosoite