Kategoriat
|
Johdanto: teologisia näkökulmia evoluutiosta ja kreationismista
Teologiaan liittyviä kreationistien väitteitä sekä eräs Richard Dawkinsin näkemys koskien evoluutioteoriaa ja sen maailmankatsomuksellisia seurauksia. Onko evoluutio uskonto? Tekeekö evoluutioteoria tarpeettomaksi evankeliumin Jeesuksesta? Entä Jumalan luonne ja vuosimiljoonainen kärsimys ja kuolema luonnossa?
"Evoluutio edellyttää naturalismia, evoluutio sulkee ulos irrationaalisesti
jumaluuden vaikutuksen mahdollisuuden"
- Tieteessä käytetty naturalismi on metodologista naturalismia. On
tärkeää oivaltaa merkittävä ero metodologisen ja metafyysisen naturalismin
välillä. Metodologisen naturalismin mukaan ilmiöt selitetään vain
luonnollisilla, havaittavilla syillä eikä yliluonnollisilla voimilla (joista
ei saada havaintoja). Metafyysinen naturalismi on filosofinen, ontologinen
laajennus metodologisesta naturalismista - sen mukaan vain luonto on olemassa,
eikä mitään yliluonnollisia olentoja tai ylimaallisia todellisuuden tasoja ole
olemassa. Metodologisesta naturalismista ei seuraa se johtopäätös, että vain
luonto on olemassa, eikä mitään jumaluutta ole. Metafyysinen naturalismi on
filosofinen uskomus, jota ei voida todistaa oikeaksi, mutta metodologinen
naturalismi ei sisällä oletusta, että vain luonto on olemassa. Metodologinen
naturalismi vain huomauttaa, että luonto on se ainoa, jota voimme havaita,
tutkia ja mitata. Luonto on ainoa objektiivinen standardi, joka meillä on.
Yliluonnollinen ei ole a priori suljettu pois, se vain jätetään huomiotta
koska meillä ei ole siitä mitään luotettavia, objektiivisia havaintoja. On
monia tutkijoita, jotka käyttävät metodologista naturalismia työssään, mutta
yksityisesti uskovat, että on olemassa enemmän kuin vain luonto.
- Evoluutio ei millään muotoa poista mahdollisuutta, että on olemassa
jumaluus, joka voi vaikuttaa asioihin luonnossa. Jos todisteita ulkopuolisesta
vaikutuksesta luontoon saadaan, ne otetaan huomioon. Tieteessä ei hyväksytä
sellaista, mikä ei jätä mitään jälkiä tai vaikutuksia itsestään ja jota
ei voida testata mitenkään. Yksittäiset subjektiiviset näyt enkeleistä tai
muista henkiolennoista eivät ole mitään toistettavia objektiivisia todisteita,
että sellaisia olentoja on olemassa. Testaamattomat subjektiiviset ilmiöt,
kuten enkelinäyt, on rajattu ulos ainoastaan tieteellisestä harkinnasta, mutta
niitä ei tarvitse jättää pois yksityiselämästä, jossa ihmiset ovat vapaita
uskomaan mihin haluavat.
- Evoluutioteoria ei suinkaan ole ainoa tieteenhaara, joka on
naturalistista, vaan kaikki tieteenalat ovat naturalismia. Kaikki
rakentaminen, kaikki tavaroiden valmistus, kaikki lujuuslaskelmat - kaikki
sellainen on naturalismista eikä testaamattomilla ja havaitsemattomilla
yliluonnollisia tekijöillä ole niissä mitään sijaa. Jos evoluutioteoria
pitää hylätä naturalismin takia, silloin pitää hylätä samasta syystä kaikki
muutkin tieteenhaarat, meteorologia, navigointi, maanviljely, arkkitehtuuri,
kirjanpainanta, kaikki teollisuus, liikenne jne. inhimillisen toiminnan ja
tutkimisen alueet. Siitä huolimatta, että kaikki inhimillisen toiminnan alueet
perustuvat luontoon, ei se estä maanviljelijöitä, insinöörejä, kemistejä,
laitteiden valmistajia ym. ihmisiä ajattelemasta, että on olemassa jotain
enemmän kuin vain luonto. Sen sijaan älykkään suunnittelun liikkeen piirissä
ei näköjään osata nähdä mitään luontoa enempää muuten kuin vain löytämällä
jotain aineellisia, konkreettisia todisteita (vaikka bakteerimoottorista,
josta sellaista todistetta ei kuitenkaan löydy) sille, että on jokin
ylimaallinen todellisuus. He haluavat tieteen todistavan heidän uskonsa
ei-materialistiseen hengelliseen todellisuuteen, kun taas useimmat muut eivät
sellaista tieteellistä todistamista tarvitse.
"Evoluution materialistisuus tai naturalistisuus kieltää Jumalan roolin"
- Väite on virheellinen jo siitäkin syystä, että on monia tutkijoita, myös
biologien joukossa, jotka hyväksyvät sekä evoluution, metodologisen
naturalismin että uskon Jumalaan. He uskovat, että Jumala loi
maailmankaikkeuden, jossa esiintyy sitten evoluutiota, jonka kautta elämä on
kehittynyt ja että Jumala vaikuttaa ihmisten elämään edelleen. Ei näiden
asioiden tarvitse sulkea pois toisiaan.
- Jälleen tämäkään kreationistien väite ei voi kohdistua vain
evoluutioteoriaan, vaan sitä pitäisi johdonmukaisuuden nimessä soveltaa
kaikille tieteenhaaroille ja elämänalueille, jotka perustuvat luontoon ja
joissa sovelletaan täsmälleen samaa metodologista naturalismia. Oikeastaan
kreationistit väittävät, että jokainen on ateisti, jos hän ei usko Jumalan
aktiivisesti pitävän planeettoja radoillaan tai tuottavan tuulta ja sadetta.
- Tuollaisen väitteen kannattajat ovat oikeastaan kieltämässä myös teistisen
evoluution ja väittämässä, että teistinen evoluutio ei eroa ateistisesta
evoluutiokäsityksestä, koska teistisessä evoluutiossa Jumala ei toimi suoraan
ja aktiivisesti luonnossa.
- Jos mitään yliluonnollista ei esiinny havaittavasti ympärillämme,
todistaako se, että mitään Jumalaa ei ole tai että "Jumalan käsi" ei voisi
ympäröidä meitä?
"Evoluutio on ateistista"
- Tämä kreationistien väite toistuu yllättävän usein ollakseen kuitenkin
virheellinen. Evoluutio ei edellytä Jumalan olemassaoloa ja vaikutusta
luonnossa, mutta ei evoluutio myöskään kiellä Jumalan olemassaoloa tai rajaa
ulos Jumalan toimintaa. Evoluutio ei siten ole sen ateistisempaa kuin
biokemia, maatalous, tekniikka, öljynporaus, taide, oikeustiede,
laivanrakennus jne.
- Monet, elleivät jopa useimmat, evoluution hyväksyvät ihmiset, eivät ole
ateisteja vaan jonkin uskonnon tunnustajia. Useimmat kristilliset kirkkokunnat
hyväksyvät evoluution teistisen evoluution muodossa eivätkä kannata
kreationismia, sellaisena kuin se näyttäytyy amerikkalaisperäisissä
fundamentalistisissa lahkoissa. Useimpien kristittyjen mukaan evoluutioteoria
ei ole ristiriidassa kristinuskon kanssa. Tunnettuja kristittyjä, jotka ovat
hyväksyneet sekä Jumalan että evoluution ovat esimerkiksi Sir Ronald Fisher,
paavi Johannes Paavali II, Pierre Teilhard de Chardin ja USA:n entinen
presidentti Jimmy Carter (etelän babtisti).
- Jokaisen, joka on huolissaan ateismista pitäisi olla enemmän huolissaan
kreationismista. Kreationismi on kahden totuuden teoriaa ja se tekee
karhunpalveluksen kristinuskolle tekemällä kristityistä ja heidän uskostaan
naurettavia tutkijoiden silmissä. Kreationismista tulee taakka uskolle, kun
pitää haalia todisteita Raamatun tietynlaisen tulkinnan ja luomisuskon
pönkittämiseksi. Kreationismi voi johtaa uskon haaksirikkoon, kun sen
korttitalomaisuus, valheellisuus ja sen keinojen toistuva epärehellisyys
paljastuvat. Jos uskoa on yritetty vahvistaa luonnontieteellisillä
tosiasioilla ja sitten juuri luonnontiede kumoaa ne uskomukset - kuten se
kumoaakin - usko voi sammua.
"Darwin teki helpoksi ja mahdolliseksi olla älykkäästi ateisti" -
Richard Dawkinsin näkemys
- Naturalistiset selitykset eliöiden alkuperästä ja kehityksestä eivät
välttämättä johda ateismiin. Dawkinsin väite luiskahtaa "aukkojen
jumala"-ideaan (evoluutioteoria tekee jumaluuden tarpeettomaksi tarjoamalla
luonnollisen selityksen -> jumaluutta ei ole olemassa).
- Ateistit voivat perustella ateismiaan evoluutiolla, mutta naturalistiset
selitykset elämän kehityksestä eivät tee ateismista pakollista eikä
välttämätöntä, eikä ainoaa rationaalisesti perusteltua näkemystä. Jos Jumala
on olemassa, hän on hyvin voinut luoda myös evoluution ja luonnonlait, joiden
puitteissa elämä alkaa ja kehittyy itsestään, ilman tarvetta tehdä
yliluonnollisia väliintuloja.
- Itse asiassa oli mahdollista olla älykkäästi ateisti - ei ole mitään pahaa
siinä, että on ateisti - jo ennen Darwinina aikaa. Monet ihmiset ennen
Darwinia olivat jo poistaneet Jumalan tarpeettomana selitysperusteena kuten
Laplace, joka tarjosi luonnollisen selityksen aurinkokunnan alkuperälle ja
vakaudelle ilman Jumalaa. Filosofi David Hume esitti argumenttinsa sen
puolesta, että suunnittelua ei tarvita elämän alkuperän selittämiseksi. Darwin
pelkästään liittyi edeltäjiensä seuraan ja täytti yhden aukon selittämistä
vaativista asioista.
"Tutkijoiden, etenkin biologien ja kosmologien, tavoite on tehdä Jumala
tarpeettomaksi"
- Tieteen tekemisen tavoite on yksinkertaisesti selittää maailmankaikkeutta
ja kaikkea mitä siinä on ja siinä kaikki. Jos maailmankaikkeus elottomine ja
elollisine ilmiöineen selittyy parhaiten ilman oletusta Jumalan toiminnasta
niin sitten se vain on niin ja piste. Koska kristillisessä teologiassa usein
korostetaan Jumalan selittämättömyyttä ja tutkimattomuutta - apostoli Paavalia
myöten - , on Jumala näin ollen hyödytön (miten jokin, jota itseäänkään ei
voida selittää eikä tutkia voisi antaa selityksen minkään ilmiön alkuperästä
ja toiminnasta? Miten tieto lisääntyy jos väitetään, että "Jumala teki sen"?).
- Asioiden selittäminen ilman Jumalaa ei tee Jumalaa tarpeettomaksi. Moni
ihminen uskoo, että Jumala on välttämätön heidän henkilökohtaisessa elämässään
lohdun, turvan ja johdatuksen tuojana ja antamaan elämälle päämäärän.
- Moni tutkija on vahvasti sitoutunut Jumalaan ja he tulkitsevat
tieteellisten löytöjensä kirkastavan Jumalaa.
- On totta, että ainakin osalla fyysikoista on tavoitteena löytää sellainen
tieteellinen kokonaisselitys maailmankaikkeudelle, että Jumala jää
tarpeettomaksi - mutta mitä siitä sitten, kreationistit tekevät vain
päinvastoin koettamalla saada Jumalastaan tarpeellisen?
"Naturalistinen evoluutio sulkee pois kaikki muut paitsi deistisen jumalan,
joka ei puutu maailman menoon"
- Tämä väite ei sovellu vain evoluutioon, vaan kaikkeen toimintaan, missä
toimitaan naturalistisesti kuten esim. elektroniikka, optiikka, meteorologia,
painovoima, kemia, maatalous jne. Mutta monet uskovaiset niin kristinuskon
kuin muiden uskontojen puitteissa ovat kiistäneet tehokkaasti tämän
kreationistisen väitteen aina siitä lähtien, kun Darwin esitteli
evoluutioteoriansa. He uskovat, että luonto ja Jumala eivät ole
epäyhteensopivia ja että Jumala voi toimia evoluution kautta. On uskovia,
jotka uskovat Jumalan antavan heidän persoonallisessa elämässään voimaa ja
inspiraatiota, vaikka he eivät selitäkään Jumalalla luonnon tapahtumia.
- P.E. Johnson, joka teki yllä olevan väitteen, itse asiassa hylkää koko
Jumala-idean näkemyksellään, sillä hän asettaa yliluonnolliset ilmiöt
olennaiseksi osaksi Jumalaa ja hänen toimintaansa: jos ei esiinny mitään
yliluonnollisia ilmiöitä kuten raamatullisia ihmeitä, ei Jumalaakaan ole.
"Evoluutio on uskonto, sillä se kuvaa arvot ja perimmäisen tarkoituksen"
- Evoluutioteorian tehtävänä on pelkästään kuvailla luontoa eikä "elämän
tarkoitusta", ei myöskään moraaliarvoja. Se ei se tee
evoluutiosta uskontoa. Evoluutioteorialla ja uskonnoilla on suuria eroja:
uskontojen tehtävä on yleisesti ottaen kuvata perimmäistä todellisuutta, kun
taas evoluutioteoria rajoittuu elämän kehityksen kuvailuun. Uskonnoissa
kuvataan ihmisten rooli ja paikka perimmäisessä todellisuudessa, mutta
evoluutioteoriassa kuvaillaan ainoastaan meidän biologinen taustamme.
Evoluutiossa ei myöskään ole mitään oppia eikä uskomuksia yliluonnollisista
olennoista eikä ihmisen kuolemanjälkeisestä kohtalosta, kuten uskonnoissa
yleensä on. Evoluutioteoria ei aseta mitään moraalisia normeja ihmisille eikä
rangaistuksia niiden rikkomisesta, kuten uskonnoissa tehdään. Uskonnoissa on
rituaaleja ja seremonioita, mutta evoluutioteoriassa ei ole.
- Kuinka voi olla olemassa uskonto, jolla ei ole kannattajia: monet ihmiset
kuvaavat uskonnokseen kristinuskon, buddhalaisuuden tai hindulaisuuden, vaikka
he hyväksyvät evoluutioteorian, eikä suinkaan evoluutiota.
- Evoluutiota voisi pitää uskontona metaforisessa mielessä tarkoittaen
joidenkin ihmisten hyvin suurta intoa ja omistautuneisuutta evoluutioteorian
edistämiseen. Tällainen uskonto-termin käyttö kuitenkin sopii vaikka
postimerkkien keräilyyn, jos se on hyvin innokasta ja kuin elämää suurempi
asia. Evoluution kutsuminen uskonnoksi tekee uskonnoista merkityksettömiä,
sillä jos melkein mikä tahansa inhimillinen ajattelu ja toiminta voi olla
uskontoa niin termi uskonto ei selitä enää mitään.
- Evoluutioteoriaa on käytetty viitekehyksenä tutkittaessa ja spekuloitaessa
arvojen ja uskonnollisten uskomuksien biologista perustaa. Uskonnon tutkiminen
ei tee itse tutkimisesta uskontoa, ei yhtään enempää kuin arkeologian käyttö
raamatullisten paikkojen tutkimiseen tekee arkeologiasta uskonnon.
- USA:n tuomioistuimissa on torjuttu väitteet, joiden mukaan evoluutio on
uskonto (eikä sitä siksi pitäisi sallia kouluopetuksessa, sillä USA:n
kouluissa ei opeteta uskontoa).
- Evoluutioteorian pohjalta voidaan tehdä erilaisia filosofisia
johtopäätöksiä koskien ontologiaa ja elämän tarkoitusta ja evoluutioteoriaa
voidaan käyttää tukemaan erilaisia maailmankatsomuksia, mutta se ei tee
biologisesta evoluutiosta uskontoa (eikä niistä filosofisista
katsomuksistakaan. Filosofian ja uskonnon välillä on ero).
"Evoluutiota ei saa arvostella, evoluutio on kuin pyhä ilmoitus"
- Evoluutioteoriaa voi ja saa arvostella. On vain ymmärrettävä se perusasia,
että arvostelun pitää olla tieteellisesti perusteltua eikä uskonnollisten,
biologian kannalta irrelevanttien, tekstien siteeraamista. Evoluutioteorian
kritiikki on yleensä aina uskonnollisesti motivoitua ja tähtää jonkin
uskonnollisen agendan ajamiseen. Sen tähden evoluutioteorian "kriitikoita"
kohdellaan älyllisinä hylkiöinä, koska he eivät tiedä, mistä he puhuvat ja
mitä he arvostelevat - eikä useinkaan vaivaudu ottamaan ensin selvää.
- Evoluutioteoriaa on historiansa aikana haastettu ja kritisoitu ja teoriaa
on päivitetty eikä nykyinen tilanne tee poikkeusta: tälläkin hetkellä
evolutiivisen ajattelun piirissä on useita mielenkiintoisia ja kenties jopa
mullistavia kiistoja käynnissä, missä aiemmin selviöinä pidettyjä näkemyksiä
on päivitettävä. Se on vain osa luonnollista tieteellistä itsekorjautuvuutta
ja edistystä.
"Evoluutio vaatii yhtä paljon uskoa kuin kreationismi, koska evoluutiota ei
ole koskaan havaittu"
- Todellisuudessa evoluutioteoria perustuu todisteisiin, joista on
havaintoja.
Todisteita on
paljon olemassa (viitatuilla sivuilla on vain osa todistusaineistosta).
Kun löydetään todisteita, jotka ovat ristiriidassa edellisten johtopäätöksien
kanssa, ne johtopäätökset hylätään ja korvataan uusilla todisteisiin
perustuvilla johtopäätöksillä. Juuri näin on tehty evoluutiotutkimuksessakin.
- Oheinen kreationistinen väite samastaa uskon (faith) sellaisen uskomisen
kanssa (believing), jolla ei ole perusteita. Sellainen usko (faith)
tunnetaan paremmin herkkäuskoisuuden nimellä. Usko kristilliseen Jumalaan
samastuu samanlaiseksi kuin usko ufoihin,
lumimieheen tai Loch Nessin hirviöön tässä väitteessä.
- Evoluution toteutumisesta on luotettavia havaintoja, toisin kuin Raamatun
Jumalasta. Biologiassa tunnetaan esimerkkejä lajien muuttumisesta sekä uusista
lajeista, joten evoluutio on tosiasia eikä uskon asia. Evoluutioteoria
puolestaan on paras olemassa oleva selitys ja kuvaus evoluution
tosiasiasta.
"Jos ihminen kehittyi sattumalta, ei elämällä ole tarkoitusta eikä
päämäärää"
- Elämälle voi todellisuudessa saada tarkoitusta ja merkitystä mistä asiasta
tahansa, minkä yksilö sellaiseksi vain kokee. Elämän tarkoitus voi olla
yksinkertaisesti elämä itse, elää se elämä, minkä on saanut loppuun asti niin
hyvin kuin mahdollista edellytyksiensä mukaan. Ihmisen elämän tarkoitus ei ole
riippuvaista luomisesta tai oletetun Luojan kosmisesta maailmansuunnitelmasta,
vaan ihmiset ovat vapaita löytämään itse itselleen elämänsä tarkoituksen.
- Evoluutio ei ole pelkkää sattumaa, eikä ihminen syntynyt pelkästä
sattumasta evoluutioteorian mukaan, joten väite ihmisen sattumanvaraisesta
alkuperästä on virheellinen.
- Alkuperä ei määritä tarkoitusta. Asioilla voi olla tarkoituksensa vaikka
ne olisivat syntyneet sattumalta.
"Ilman kirjaimellista Adamin ja Eevan syntiinlankeemusta ei ole tarvetta
Jeesukselle eikä syntien sovitukselle"
- Uskontokriittinen näkökulma: ja sen asiantilan ongelmallisuus on mikä? Mitä
siitä sitten, jos ei ole tarvetta millekään sovitusopille eikä Jeesukselle? Sittenpä ei vaan
tarvita.
- Kristinuskomyönteinen kommentti: kristikunnassa kaikki eivät ajattele niin
ehdottomasti, että ilman kirjaimellista syntiinlankeemusta muutama tuhat
vuotta sitten ei olisi tarvetta evankeliumille. Syntiinlankeemus ja synti ei
ole vain jotain, mikä tapahtui kahdelle ihmiselle kauan sitten, vaan
sellaista, mikä vaikuttaa nykyäänkin kaikissa ihmisissä ja siksi ihmislajin
alkuperästä ja varhaishistoriasta riippumatta jokainen ihminen on oma Adaminsa
ja Eevansa - syntinen, joka tarvitsee lunastusta ja anteeksiantoa
syyllisyydestään. Evoluutioteoria ei tee tyhjäksi kristinuskon perussanomaa
useimpien kristillisten teologien mukaan
(jos tekisi, miksi suurin osa kristillisistä kirkoista hyväksyy enemmän tai
vähemmän evoluutioteorian?).
"Evoluutio sanoo, että ihminen on eläin, mutta eläimillä ei ole moraalia,
esteettisyyttä tai uskonnollisuutta"
- Miten niin ei eläimillä ole moraalia, esteettisyyttä tai uskonnollisuutta
- korkeammilla eläimillä on moraalin alkeita, jopa politiikkaa, ja moni
eläinlaji osoittaa altruistista käyttäytymistä. Osa eläimistä osoittaa
kunnioitusta kuolleita lajitovereitaan kohtaan ja näyttää muistelevan niitä
(elefantit esimerkiksi).
- Ei vain "evoluutio sano", vaan biologia kaiken kaikkiaan, että ihminen on
yksi eläinlaji muiden joukossa - ja juuri tämä ihmisen aseman pienentyminen ja
joutuminen ulos "luomakunnan kruunun" asemasta muiden eläinlajien joukkoon on
se, mikä kreationismia sympatisoivia ihmisiä kiusaa.
"Haluatko polveutua apinasta"
- Se mitä me haluamme ei vaikuta siihen, mikä on totta, miten asiat ovat
todellisuudessa. Meidän haluamisemme ovat aivan samantekeviä. Luonnolla ei ole
velvollisuutta toteuttaa meidän toiveitamme.
- Mitä vikaa edes on siinä, että polveudumme aikaisemmista elämänmuodoista?
Olemme osa elämän vuosimiljardista kudelmaa.
"Kuoleman ja kärsimyksen olemassaolo eläinkunnassa ennen ihmistä viittaa
armottomaan jumalaan"
- Evoluutioteoriassa oletetaan, että kärsimistä ja kuolemaa esiintyi
muinaisuudessa niin kuin nytkin - ja siitähän on todisteita geologisissa
kerrostumissa, jotka todistavat valtavista sukupuutoista, eli kärsimyksestä ja
kuolemasta satojen miljoonien vuosien aikana. Jos ajatellaan kuoleman ja
kärsimyksen tarkoittavan, että Raamatun Jumala ei ollut armon ja rakkauden
jumala ennen ihmiskuntaa, silloin samat olosuhteet - kärsimys ja kuolema -
merkitsevät, että hän ei ole nytkään sellainen jumala.
- Ihmisten osa ei ole kertoa oletetulle Jumalalle, miten Jumalan pitäisi
järjestää asiat. Jos Jumala näki parhaaksi toteuttaa asioita kärsimyksen ja
kuoleman kautta, sitten se on niin.
- Kreationismikaan ei ratkaise ongelmaa, sillä kreationismissa ajatellaan
Jumalan sallineen kärsimystä ainakin 2000 vuotta ennen kuin lunastus
Jeesuksessa tuli. Jos Jumalaa pidetään julmana hänen salliessaan kärsimystä ja
kuolemaa miljardeja vuosia, ei 2000-4000 vuoden pituinen kausi kärsimystä tee
Jumalasta sen parempaa, vaan hän on siltikin julma ja sadistinen.
"Jos evoluutio on totta, Jumala sanoi luomistyönsä päätyttyä myös kuolemaa
ja kärsimystä hyväksi (1 Moos.2:1), mikä vihjaa Jumalan olevan sadisti. Sen
tähden armon Jumala ei voi käyttää sopivimman eloonjäämisen periaatetta"
- Ihmiset eivät ole siinä asemassa, että he voisivat määrittää mitä ja miten
Jumala tekee tai ei saa tehdä. Sellaisen vallan omiminen itselle korottaa
ihmisen Jumalan yläpuolelle.
- Jos armon Jumala ei sallisi luonnonvalintaa - joka kuitenkin on tosiasia
-, silloin armon ja rakkauden Jumalaa ei ole. Sukupuuttoon kuoleminen ja
kärsiminen jatkuvat tänäkin päivänä ja luonnonvalinta toimii. Jos luojajumala
on olemassa, on hän vastuussa vähintäänkin niiden olosuhteiden ja
lainalaisuuksien luomisesta, jotka mahdollistavat kuoleman ja kokonaisten
lajien sukupuutot sekä kärsimisen - minkä lisäksi luojajumala sallii niiden
olosuhteiden jatkumisen. Asiantila on sama, vaikka uskoisimme kuoleman olevan
synnin seurausta - Jumalahan sallii jatkuvasti kuolemaa ja kärsimystä niin
eläimille kuin ihmisille, eikä Jeesuksen toimintakaan lopettanut sitä.
- Jos kreationismi on totta, silloin Jumala on suoraan vastuussa kärsimyksen
ja kuoleman esiintymisestä, sillä Raamatun mukaan Jumala langetti ne
rangaistuksiksi Adamin ja Eevan rikkomuksesta. Adamin moittiminen on vain
syntipukin etsintää Jumalan asemasta, sillä Adam oli vain ihminen, jolla oli
rajalliset tiedot ja edellytykset, kun taas Jumala on kaikkitietävä ja tiesi
etukäteen, mitä tulee tapahtumaan.
- Kuolema on välttämätön ja luonnollinen osa elämää. Jos mikään ei kuolisi
koskaan, Maa olisi ollut ajat sitten ylikansoitettu eläimistä ja ihmisistä,
eikä eläimillä ja ihmisillä olisi tilaa liikkua. Esimerkiksi kärpäsiä olisi
monimetrinen, ellei jopa kilometrin paksu kerros maanpinnalla. Vakavat
sairaudet jäytäisivät ihmisiä loputtomiin piinaten, ellei kuolemaa olisi
vapauttajana kärsimisestä.
- Lajien alkuperä ei määräydy sen perusteella, millaista uskontoa joku päättää
seurata.
Kirjallisuus:
Mark Isaak: The Counter-Creationism Handbook, 2007
Kirjoittanut: Timo Tiainen
Ylös
|
Hakupalvelu
Tilastot
Lisätty: 12.02.2009 12:08
Viimeksi päivitetty:
-
Artikkelia ei ole arvosteltu
Artikkeli luettu 692 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 39067 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Vedenpaisumus ja Nooan arkki
Vähiten luettu artikkeli:
Spetner ja geneettinen informaatio
Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys
Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.
Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja
perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä.
Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja
väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).
Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden
kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat
osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).
Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely.
Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus
monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden
ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen
kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).
Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit
Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).
Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa.
Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys
tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa
eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).
Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet
ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin
alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla
(284 kb, julkaistu 23.1.2009).
Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä
Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä
korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä
useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa
sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin
epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi
irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).
"Mysteeri on mysteeri. Jos taas pidämme tärkeänä tutkia, miten ihmiset viestivät ajatuksesta, että jokin on mysteeri, ei ole apriori syytä, miksi sen pitäisi olla tieteellisen menetelmän ulottumattomissa." - Ilkka Pyysiäinen: How Religion Works
Uutiskirjeemme tilaus
|