Kategoriat
|
Johdanto: evoluutioteoria ja epistemologia (tieto-oppi)
Tietämisen perusteista. Millaisia epistemologisia eli tieto-opillisia ulottuvuuksia ja ongelmallisuuksia liittyy kreationismiin sekä evoluutio vs. kreationismi -kysymyksenasetteluun. Ensin esitetään kreationistien väite ja sen alla kritiikki väitettä vastaan.
Henkilökohtaisen epäuskon argumentti (argument from personal incredulity)
Tämä argumentointi henkilökohtaisesta epäuskosta käsin voidaan kreationismin
kontekstissa esittää yleisessä muodossa: Ei ole uskottavaa [kreationistin
mielestä], että [jokin biologinen ilmiö, vaikka bakteerimoottori] on kehittynyt
luonnollisesti. Sen tähden sen täytyy olla luotu (tai "suunniteltu älykkäästi").
Tämä argumentti tunnetaan myös tietämättömyyteen perustuvana argumenttina tai
"aukkojen jumala" -argumenttina. Tällainen ajattelutapa on taustalla monissa
kreationistisissa väitteissä. Erityisesti se on elämän syntymistä (abiogeneesi)
koskevien väitteiden takana ja kaikissa älykkääseen suunnittelijaan liittyvissä
väitteissä.
- Miksi juuri tänä ajan hetkenä meillä pitäisi olla kaikki mahdollinen tieto
ja varmuus siitä, miten jokin tietty biologinen ilmiö - tai elämä itsessään -
on saanut alkunsa? Siihen ei ole mitään tarvetta, vaan asian voi jättää
avoimeksi ja antaa tutkijoille työrauha asian selvittämiseksi. Jos juuri nyt
jotain tietoa ei ole saatavilla, ei se todista, että sitä tietoa ei voitaisi
koskaan saavuttaa.
- Jos joku ihminen ei ymmärrä jotakin asiaa, ei se todista, ettei kukaan muu
voisi ymmärtää eikä sitä, että sitä puuttuvaa tietoa ei voitaisi hankkia
joskus. Niinhän kreationistien lempiesimerkit "siitä miten mahdotonta
evoluution on tuottaa jotain", kuten silmä ja bakteerimoottori, ovat
vanhentuneet biologian edistymisen ansiosta. Mutta jos joku kreationisti ei
ymmärrä tai ei halua edes ymmärtää miten silmä ja bakteerimoottori ovat
kehittyneet luonnollisten prosessien kautta, ei se ymmärryksen puute kelpaa
argumentiksi evoluutioteoriaa vastaan.
- Se, että jotain ei tiedetä, ei ole positiivinen todiste kreationismin
puolesta. Tiedon aukko on vain eräs tämänhetkinen aukko tiedoissa - mikä
todennäköisesti tulee täyttymään ajan myötä, ainakin osittain ellei kokonaan -
eikä argumentti sille, että jokin jumaluus on luonut jotakin. Kreationistien
tulee hankkia positiivisia todisteita omien olettamuksiensa tueksi, eikä
keskittyä biologian tiedoissa olevien aukkojen osoittamiseen. Mikään teoria
tai olettamus - kreationistisilla käsityksillä ei edes ole teorian asemaa
eivätkä ne täytä tieteen tunnusmerkkejä - ei voi levätä tiedon aukkojen
varassa
- Oletetaan spekulatiivisesti, että meillä olisi pysyvä tiedollinen aukko
jonkin biologisen ilmiön selittämisessä luonnollisilla mekanismeilla. Vaikka
sellainen aukko olisi tiedoissamme, niin miksi se aukko takaisi sen, että
juuri jokin tietty kristinuskon tulkinta olisi tosi ja nimenomaan kristillinen
Jumala olisi olemassa? Jumalien joukossa on monta vaihtoehtoa luojaksi. Sitä
paitsi luoja voisi olla jokin täysin tuntematon jumaluus, jolla ei ole mitään
tekemistä kristinuskon tai islamin oppien kanssa. Suunnittelijoita ja jumalia
voisi ihan yhtä hyvin olla useita, eikä vain yksi ainoa. Eikä jumala edes ole
ainoa vaihtoehto sellaiseksi "superälyksi", joka saattaisi olla jonkin
organismin taustalla - huippuälykkäät avaruusolennot ovat eräs vaihtoehto.
"Evoluutio jättää monia asioita selittämättä, kuten painovoima, elämän
alkuperä, biologinen monimutkaisuus ja moraali"
- Mitä siitä sitten - ei minkään teorian tarkoitus edes ole selittää kaikkia
mahdollisia asioita. Ei varsinkaan painovoimaa tai maailmankaikkeuden
alkuperää, jotka kuuluvat fysiikan alueelle. Evoluutioteoria ei sovellu
kosmologiaan. Biologian puolella evoluutio selittää hyvin paljon, mutta ei
sielläkään kaikkea. Jotkin selitykset riippuvat muista tekijöistä, joita ei
ole löydetty vielä. Jotkin asiat voivat jäädä ymmärryskykymme
tavoittamattomiin (kognitiivisen sulkeutuman idea: esim. mind-body eli
mieli-ruumis-kysymyksenasettelu voi olla ihmisillä kognitiivisen sulkeutuman
takana saavuttamattomissa aivan kuten hämähäkki ei voi ymmärtää Mozartin
sinfonioita tai Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa).
- Evoluutioteoria selittää eräitä sellaisia asioita, mitä kreationistien
mielestä se ei selitä - tällaisia ovat nimenomaan elämän monimuotoisuus ja
moraali. Ainakin yleisellä tasolla jos ei kovin yksityiskohtaisesti.
"Evoluutio hylätään pian laajalti" tai "evoluutio on kumottu" tai
"evoluutioteoria on kriisissä"
- Juuri mikään ei voisi olla kauempana totuudesta, kuin väite, että biologit
pian hylkäävät laajalti evoluution tai että evoluutio olisi jossakin
tutkimuksessa "kumottu". Evoluutioteoria kuuluu nykyään vahvimpien teorioiden
joukkoon. Evoluutioteoria ei ole biologien keskuudessa missään "kriisissä".
Päinvastoin evoluutioteoria on saanut vankkaa tukea DNA-tutkimuksista, jotka
vahvistavat lajien sukulaisuussuhteet ja polveutumisen (niin sanotun
"makroevoluution" kreationistien termeillä, muutoin termi makroevoluutio on
tarpeeton) toisista lajeista.
- Näitä evoluution "kriisistä" ja "pikaisesta hylkäämisestä" kertovia
kreationistien väitteitä on kuultu aina Darwinin päivistä lähtien, joten
ihmeen kauan se "pian" kestää. Mutta ainoa paikka, missä evoluutio on
"kriisissä" on kreationistien mielikuvitus. Pikemminkin evoluutioteoria on
vuosikymmenien myötä vain vahvistunut ja saanut lisää tukea
todistusaineistosta (vaikka oikeastaan tieteessä ei mitään "todistetakaan",
paitsi matematiikassa).
- Väite evoluution kumoamisesta tai hylkäämisestä on ristiriidassa sen
kreationistien väitteen kanssa, jonka mukaan evoluutioteoria ei voida
falsifioida (osoittaa virheelliseksi). Jos evoluutioteoria ei ole
falsifioitavissa - todellisuudessa evoluutioteoria voidaan falsifioida, mutta
tieteessä niin ei ole koskaan tehty - , ei sitä voida kumotakaan, joten miksi
se hylättäisiinkään?
"Monet nykyiset tiedemiehet hylkäävät evoluution/evoluutioteorian ja tukevat
kreationismia"
- Tutkimuksen mukaan vain noin 5 prosenttia USA:n tiedemiehistä ja
insinööreistä on kreationisteja vuonna 1991 tehdyssä gallupissa. Tutkimus
kattoi kuitenkin alat, jotka eivät liity elämän alkuperän tutkimiseen /
biologiaan mitenkään, kuten tietojenkäsittelyn ja tekniset alat). Kun
tarkastellaan biologian kentillä toimivia luonnontieteilijöitä (n. 480 000
tutkijaa), vain noin 700 uskoi "kreationistiseen tieteeseen" tai piti sitä
pätevänä teoriana. Tutkimus kattoi vain yhdysvaltalaiset tutkijat, joten
kristillisen kreationismin kotimaassakaan ja suurimmalla kannatusalueella
kreationismilla ei ole merkittävää tukea luonnontieteilijöiden joukossa.
Muissa maissa kreationismia kannattavien tutkijoiden määrä on vähemmän kuin
prosentti.
- On syytä huomioida mihin kreationismia kannattavat harvalukuiset tutkijat
perustavat kantansa - uskonnolliseen henkilökohtaiseen vakaumukseen useimmissa
tapauksissa, eikä tieteellisiin seikkoihin. Todistusaineisto on kuitenkin
ratkaisevassa asemassa teorioiden falsifioimisessa eivätkä yksittäisten
tutkijoiden henkilökohtaiset uskonnolliset näkemykset.
- Useissa tapauksissa väitteet siitä, miten tutkijat hylkäävät
evoluutioteorian ovat kaunisteltuja ja tarkoitushakuisesti liioiteltuja. Monet
tutkijat epäilevät joitakin evoluutioteorian aspekteja, etenkin kaikkein
uusimpia hypoteeseja, joita ei ole vielä testattu tai tulokset ovat
puutteellisia. Kysymys ei sellaisissa tapauksissa ole evoluutioteorian sinänsä
epäilemisestä tai kieltämisestä.
"Monet valtavirran tutkijat ovat löytäneet vakavia ongelmia evoluutiosta,
myös sen tärkeimmissä ydinkohdissa"
- Ei ole olemassa mitään evoluutioteorian keskeisiin puoliin liittyviä
vakavia ongelmia. Päälinjat evoluutiossa ovat selkeät ja hyvin tuettuja
empiirisesti. Yksityiskohdat evoluution ymmärtämisessä päivittyvät nyt ja
jatkossakin.
- Jotkin kreationistien olettamat ongelmat koskevat kysymyksiä
evoluutiomekanismien yksityiskohdista. On nyt ja vastaisuudessakin avoimiksi
jääviä yksittäisiä kohtia ja vastaamatta jääviä kysymyksiä - niin on muillakin
tieteenaloilla kuin vain biologiassa. Kreationistit takertuvat
harhaanjohtavasti näihin yksityiskohtiin ja liioittelevat niitä luoden
hämäävän mielikuvan, että evoluutio/evoluutioteoria kokonaisuudessaan on
"vakavissa ongelmissa".
- Osa kreationistien olettamista ongelmista on vain heidän
väärinkäsityksiään, tietämättömyyttä tai tahallista vääristelyä.
Lainauksien kaivaminen tieteellisistä julkaisuista (quote mining)
- Kreationistit rakastavat tutkijoiden lainaamista pyrkien mm. osoittamaan,
että evoluutiobiologit löytävät evoluutioteoriasta monia vikoja ja virheitä.
Lainauksien väärinkäyttö on kuitenkin helppoa. On kätevää napsia muutamia
sopivia lauseita ulos kontekstistaan ja laittaa lainaus palvelemaan täysin
päinvastaista tarkoitusperää, mitä tutkija oli tarkoittanut. Harva jaksaa tai
voi tarkistaa erilaisia kreationistien julkaisujen käyttämiä lainauksia
varsinkaan englanninkielisistä lähdeteoksista, joita ei edes löydy
tavallisista suomalaisista kirjastoista. Pääsääntönä on, että kreationistien
tekemiin lainauksiin tutkijoiden (jotka eivät ole kreationisteja eivätkä
kannata kreationismia) teksteistä ei voi luottaa, vaan niitä tulisi epäillä
oletusarvoisesti.
- Niissäkin tapauksissa, missä lainaus on ollut oikein esitetty ja
kontekstin mukainen, lainaus voi olla harhaanjohtava, jos lainattu teos on
peräisin 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta, kuten välillä näkee
kreationistisissa julkaisuissa tehtävän (voidaan esim. vedota lordi Kelviniin
- kuoli 1907 - kuuluisana fyysikkona, joka kannatti nuoren maan kreationismia
ja hyväksyi Raamatun 1. Mooseksen kirjan luomiskertomuksen, mutta lordi
Kelvinin "tutkimustulokset" muutaman tuhannen vuoden ikäisestä universumista
ovat vanhentuneet jo ajat sitten, joten on silkkaa hämäystä vedota
luonnontieteen edistymisen näkökulmasta ikivanhoihin lähteisiin)
"Monet kuuluisat tiedemiehet olivat kreationisteja"
- Ei ole mikään yllätys, että käytännöllisesti katsoen kaikki tiedemiehet
ennen vuotta 1859 olivat kreationisteja (ja osa vielä Darwinin Lajien synnyn
jälkeen). Mitä muuta kuin kreationisteja he olisivat voineet olla, koska
teorioita evoluutiosta ei oltu vielä esitetty luomisuskon haastajaksi.
Evoluutioteorian pätevyys ei riipu menneisyyden suurista nimistä ja heidän
näkemyksistään, sillä Newton, Pascal, Boyle jne. olivat aikansa lapsia.
Evoluutioteoriaa on arvioitava sitä tukevien todisteiden valossa eikä
vetoamalla menneisyyden suurmiehiin päinvastaisen ja uskonnollisen
olettamuksen tueksi.
- Vaikka kyseiset kuuluisat tiedemiehet eivät kannattaneet evoluutioteoriaa
(tai olleet siitä tietoisiakaan, jos he elivät ennen Darwinia), he silti
tiedettä tehdessään pitäytyivät tieteelliseen metodiin, nimittäin
metodologiseen naturalismiin, joka on luonteeltaan ateistista
(toisin sanoen ilmiöitä ja niiden mekanismeja ei selitetä jumalilla tai muilla
yliluonnollisilla voimilla, joita ei edes voida todentaa eikä mitata).
Kreationistien biologiaa koskevat väitteet eivät ole vakavasti otettavia,
koska kreationistit ovat amatöörejä eivätkä biologeja
- Tämä on paras ja useimmissa tapauksissa riittävä argumentti upottamaan
mikä tahansa kreationistien väite keskusteluissa: kreationistit ovat
maallikoita, amatöörejä luonnontieteissä, kuten biologiassa, eivätkä
asiantuntijoita. Niin ollen heidän luonnontieteitä koskevia väitteitään ei
tarvitse ottaa huomioon, sillä biologia on monimutkainen tieteenala, josta ei
voi saavuttaa pätevyyttä olemalla autonasentaja, ravitsemusterapeutti tai
teologi (tai kirjeellisen raamattuopiston tutkinnon suorittaja). Kun kyseessä
on tiede, ei arkiajattelulla ja keittiöfilosofoinnilla pitkälle pötkitä, vaan
tarvitaan tieteenalan todellista asiantuntemusta. Vaikka jotkut kreationistit
väittävät, että esim. Maa on 6000 vuotta vanha perustellen kantaansa
Raamatulla (ja joukolla tuulesta temmattuja "tieteellisiä" väitteitä), on
tuhansittain luonnontieteilijöitä, jotka empiiristen tutkimusten
perusteella kumoavat sen uskomuksen ja sanovat Maan olevan 4 miljardia vuotta
vanha.
- Yleisesti ottaen on luonnollisesti argumenttivirhe ad hominem
todeta, että jonkun henkilön esittämistä väitteistä ei tarvitse välittää,
koska hän on jotakin - vasemmistolainen, oikeistolainen, feministi,
uskova, ateisti, alaikäinen jne. Tässä kohtaa tahdon sanoa vain, että
biotieteisiin liittyvissä asiatiedoissa kreationistit, jotka lähes
kaikki ovat luonnontieteellisesti kouluttamattomia akateemisella tasolla,
eivät ole luotettava asiatiedon lähde - aina silloin kun kreationistien
väite on ristiriidassa luonnontieteiden asiantuntijoiden esittämien
tutkimustuloksien kanssa. Peräänkuulutan tervettä lähdekritiikkiä
kreationistien väitteitä kohtaan.
"Evoluution tuottama vähittäin alemmista elämänmuodoista kehittynyt mieli on
erehtyväinen, siksi sen tekemiin johtopäätöksiin ei voi luottaa"
- Tietysti ihmismieli on altis erehtymään eikä muistikaan toimi kovin hyvin,
vaan on hauras. Ei tässä ole mitään mullistavaa. Mitään ei voida todistaa
absoluuttisen varmasti todeksi, aina voi olla jokin aukko tai ovi jollekin
muulle selitykselle. Tähdet esim. voivat olla vaikka keinotekoisesti tehtyjä
rakennelmia ja koko elämämme tässä maailmassa voi olla viime torstaina
aloitettu tietokonesimulaatio, mutta meihin on ladattu muistoja olemattomista
tapahtumista ennen viime torstaita.
- Miksi olettaa, että jos mieli on Jumalan luoma, mieli olisi yhtään sen
vähemmän erehtyväinen ja luotettavampi? Voisihan Jumala luoda epäluotettavia
ja erehtyväisiä mieliä vai ovatko uskovaiset erehtymättömiä ja kaiken
tietäviä?
- Jos ihmisen mieli on erehtyväinen ja altis menemään harhaan, ei
kreationismin asema ole sen parempi - kreationisteillakin on samanlainen,
samalla tavalla syntynyt mieli, eikä heilläkään ole mitään sen varmempaa ja
luotettavampaa tietoa miten asiat "oikeasti" ovat. Ja kuinka ollakaan,
kreationistit ovat keskuudessaan hyvin erimielisiä siitä, mikä se oikea
luomisusko on, jo pelkästään kristinuskon puitteissa, saati sitten vielä
islamilainen ja hindulainen kreationismi. Kenellä kreationistilla se oikea
luomisoppi on ja millä perusteella juuri hänellä?
Kirjallisuus:
Mark Isaak: The Counter-Creationism Handbook, 2007
Kirjoittanut: Timo Tiainen
Ylös
|
Hakupalvelu
Tilastot
Lisätty: 28.01.2009 14:44
Viimeksi päivitetty:
- Arvosana: 1.00
Arvostelukertoja: 2
Artikkeli luettu 649 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 39068 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Vedenpaisumus ja Nooan arkki
Vähiten luettu artikkeli:
Spetner ja geneettinen informaatio
Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys
Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.
Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja
perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä.
Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja
väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).
Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden
kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat
osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).
Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely.
Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus
monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden
ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen
kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).
Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit
Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).
Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa.
Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys
tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa
eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).
Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet
ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin
alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla
(284 kb, julkaistu 23.1.2009).
Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä
Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä
korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä
useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa
sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin
epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi
irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).
"Jos heimolaisuutemme joskus antaa tietä laajemmalle moraaliselle identiteetille, uskonnollisia uskomuksiamme ei enää voida suojata aidolta tutkimukselta ja aidolta kritiikiltä. Meidän on aika huomata, että on pahan laji olettaa tieto sinne, missä on vain hurskas toivo." - Sam Harris: Uskon loppu
Uutiskirjeemme tilaus
|