Uskontokritiikki
Etusivu · Keskustelufoorumi

Kristinuskon perusteiden ja Raamatun monitieteellinen analyysi

Juutalais-kristillinen jumalausko ja sen heikkoudet

Laajempi esittely

Latauksen käynnistys: Uskontokritiikki ja raamattukritiikki: kristinuskon ja teismin analyysi.

Ladattu 10341 kertaa (988 kb). Viimeisin päivitys 9.3.2009.

Monia tieteenaloja hyödyntävä tietopaketti palvelemaan varsinkin niitä ihmisiä, joita askarruttavat tai hämmentävät heidän kohtaamansa uskonnolliset (etenkin fundamentalistisen ja konservatiivisen herätyskristillisyyden) väitteet, opit ja vaatimukset sekä niiden todenperäisyys, luotettavuus ja perusteltavuus. Tarjoan tällaisille ihmisille runsaasti hyödyllistä tietoa ja argumentointia uskonnollisen, etenkin kristillisen käännytyksen kohtaamiseen ja käsittelemiseen - sekä älykkääseen torjumiseen kattavalla aseistuksella. Kirja sopii myös kaikille, joita kiinnostaa kristinuskon ja Raamatun perusteiden ja niiden luotettavuuden tutkiminen.

Lisäksi, monen muun kiintoisan kysymyksen ohessa, kriittisen (logiikkaan ja luonnontieteisiin) perustuvan analyysin ja debunkkauksen kohteena ovat tyypilliset teistien käyttämät "todistukset" jumalan olemassaolosta ja Raamatun "erehtymättömyydestä". Toisaalta myös "liberaali" kristillisyys ja sen eräät yritykset välttää uskontokritiikkiä ovat tarkastelussa. Kenenkään oikeutta ja vapautta pitää kiinni uskonnollisesta uskosta ei kuitenkaan ole tarkoitus kiistää tai kyseenalaistaa.

Uskovaiset eivät ole ainoita, joilla on puheoikeus uskonnollisissa asioissa. Myös muilla on oikeus tarkastella Raamattuun ja kristinuskoon liittyviä kysymyksiä, ongelmia ja heikkouksia sekä negatiivisia vaikutuksia aivan samoin kuin mitä tahansa muita uskomuksia tai tosiasiaväitteitä. Uskonto, kuten kristinusko ei ole kritiikin yläpuolella oleva erillinen saareke, josta tulisi "hienotunteisesti" vaieta, vaan kristinuskon väitteitä voi, saa ja tulee tutkia, analysoida ja kritisoida samoilla kriteereillä kuin muitakin väitteitä.

Uskovien väite, että "Raamatun oikea ymmärtäminen vaatii uskoa Jumalaan ja Pyhän Hengen ohjausta, eivätkä epäuskoiset voi ymmärtää Raamattua oikein" on itsessään vain tosiasiaväite, jota tulee arvioida kriittisesti ja järkiperäisesti. Sitä paitsi se on täysin dogmaattinen ja mielivaltainen vaatimus, sillä tuskin kristityt uskovaiset ovat valmiit myöntämään, että Koraania voi ymmärtää vain uskossa Allahiin ja Muhammadin auktoriteetin tunnustaen (mutta silti herätyskristityt varsinkin arvostelevat voimakkaasti islamia ja sen kilpailevaa "jumalan sanaa" Koraania, jota he mitä ilmeisimmin katsovat kuitenkin ymmärtävänsä, kun Koraania kuitenkin lukevat ja katsovat Koraanin opetuksien olevan "harhaoppia", vaikka eivät ole itse muslimeja).

Uskonto, mukaan lukien kristinusko, ei ole mustavalkoinen ilmiö

Asiat eivät kuitenkaan uskonnonkaan alueella ole yksioikoisia ja kaavamaisen mustavalkoisia niin että uskonto olisi joko vain positiivista tai vain negatiivista. Uskonto on inspiroinut paljon hienoa taidetta, musiikkia ja arkkitehtonisia saavutuksia Egyptin pyramideista keskiaikaisiin katedraaleihin (tosin nuo uskonnon innoittamat rakennushankkeet ovat aiheuttaneet myös kärsimystä monille ja vieneet yhteiskunnan voimavaroja pois käytännöllisistä, tätä elämää parantavista asioista). Kristityt - mutta heidän lisäkseen myös Espanjan juutalaiset ja varsinkin islamilaiset arabit - ovat toisaalta säilyttäneet antiikin sivistysperintöä jälkipolville jäljentäen käsikirjoituksia ja toisaalta kristityt ovat polttaneet muiden uskontojen temppeleitä ja sulkeneet filosofisia kouluja oikeaoppisuuden ja vallantäyteyden fanaattisuudessaan oman "absoluuttisen totuutensa" oikeuttamana. "Pakanallisten" kirjojen hävityksen uusitestamentillinen esikuva on Apt. 19:17-19 kuvaus "taikauskoisten" kirjojen polttamisesta Efesossa (mistä onneksi ei tullut mitään yleistä sääntöä kristityille). Monille jumalausko (kuten kristinusko) on tuonut lohtua ja toivoa sekä auttanut jaksamaan vaikeissa elämäntilanteissa - myös itselleni aikoinaan monen vuoden ajan, mistä olen kiitollinen (en tosin "Jumalalle" tajuntani ulkopuolella olevana reaalisesti olemassa olevana entiteettinä, vaan se usko itsessään oli vaikuttava tekijä sen kohteen olemassaolosta riippumatta). Uskonnollisella uskolla voi olla yksilölle myönteisiä vaikutuksia ja se voi olla voimavara elämänhallinnassa (eräänlaisena kansanomaisena "itseterapiana", hyvää oloa, mielenrauhaa ja lohtua tuovana psyykkauksena, kun uskoo tulevansa kuulluksi).

Mutta vastaavasti kristinuskon ja Raamatun nimissä on tehty paljon julmuuksia, on harjoitettu fyysistä ja henkistä väkivaltaa, sortoa, tukahduttamista, alistamista ja moni on nujertunut ja palanut loppuun kristinuskon oppien ja vaatimuksien tähden. Kristinuskosta on ollut yhteiskunnallisia sekä tieteen edistymiseen ja ihmisoikeuksiin liittyviä haittoja, mutta vastaavasti kristityt ovat olleet edistämässä tiedettä, taidetta ja opetusta, joten kristinuskon vaikutukset ovat olleet hyvin monimuotoisia ja eri suuntiin vieviä eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Paljon riippuu myös siitä, mitä aineksia kristillisistä teologisista ja uskonnonfilosofista traditioista halutaan korostaa ja miten niitä tulkitaan. Nykysuomalainen luterilainen kansankirkollisuus tuskin kenenkään mielestä "tukahduttaa" tai "kontrolloi" tieteen harjoitusta ja filosofoinnin vapautta.

Kannattajien paljous tai uskon positiiviset vaikutukset eivät todista uskon totuutta

Kristinuskon hyödyt joillekin yksilöille ja yhteisöille sekä muut mahdolliset hyvät annit eivät ole päteviä tietoteoreettisia perusteita, toisin sanoen uskon hyödyt (tai Jumalaan ja Jeesukseen uskovien suuri määrä) eivät ratkaise kristinuskon ja Raamatun totuutta (sama pätee kaikkiin muihinkin uskontoihin). Miljardi kärpästä voi olla väärässä ja perustaa käsityksensä harhaisiin näkemyksiin, objektiivisen tiedon puutteeseen ja virheellisiin tulkintoihin aivan kuten ylivoimainen enemmistö hyväksyi satojen vuosien ajan sen silloisen tieteen ja kristillisen kirkon virallisen totuuden, että Maa - jota muinoin pidettiin yleisesti litteänä kiekkona, muttei kuitenkaan katolisella keskiajalla - on melko pienen universumin keskus, jota muut taivaankappaleet kiertävät. Ja jos kannattamäärillä leikitään, kuten eräät kristityt vetoavat uskonsa tueksi siihen, että miljoonat ihmiset uskovat Raamattuun ja Jumalaan, niin aivan samalla logiikalla voidaan noille kristityille vastata, että ihmiskunnan enemmistö ei ole nyt eikä ennenkään hyväksynyt Raamattua eikä uskonut Jeesukseen "Jumalan Poikana", eikä ylipäätään kristinuskon jumaluuteen. Kannattajamääriin vetoaminen on täysin arvotonta väitteiden totuuden perustelua.

Kristinuskon käsityksiä, vaikutuksia ja ilmentymiä sekä Raamatun kertomuksien historiallisuutta voidaan tutkia kuten kaikkia muitakin asioita samoilla tutkimusmenetelmillä. Usko on eräs mielen rakenne toisten joukossa. Raamatun historia ei ole mitään erityistä, "normaalista" historiasta erillistä "pyhää" historiaa.

Lopuksi positiivisena vaihtoehtona Lähi-idän monoteistisille kirjauskonnoille tutkielmassani viitoitan tietä syvähenkiseen elämään auktoriteettiuskosta ja antiikkis-keskiaikaisesta todellisuuskäsityksestä ja dogmatiikasta vapaana omannäköisessä ja yksilöllisessä totuusprosessissa elämänkatsomustaan rakentaen, olevaisuutta ihaillen ja pyrkien kasvattamaan ymmärrystä. Tällä todennäköisimmin ainutkertaisella elämällämme on juuri se merkitys ja tarkoitus, jonka me itse voimme vapaasti sille antaa.

Raamatun suuri arvo uskontokritiikille

"Properly read, the Bible is the most potent force for atheism ever conceived." - Isaac Asimov

Albert Einsteinin epäilevä kanta Raamatun kertomuksiin

"Omaelämäkerrallisissa muistelmissaan Einstein kertoo olleensa uskonnollinen kaksitoistavuotiaaksi asti. Mutta populaaritieteellisten kirjojen perusteella hän tuli käsitykseen, että suurin osa Raamatun tarinoista ei voinut olla totta "- Kari Enqvist: Kosmoksen hahmo s.79.

Osittainen kuvaus kirjan sisältämistä aiheista

Vanha testamentti
historiallisia virheitä, ongelmia, kulttuurivaikutteita ja ristiriitoja Vanhassa testamentissä (ristiriitojen rajallinen käyttöarvo kristinuskon kritiikissä johtuen kristittyjen heterogeenisyydestä raamattunäkemyksissään)
"raamatullisen arkeologian" tieteellinen haaksirikko - Raamattu ei kelpaa kenttäoppaaksi arkeologiassa
Jumalasta ja kristittyjen eräistä tyypillisistä väitteistä
rukousvastaukset, "elämän muuttuminen paremmaksi", "tietomme on vajavaista", "salattu Jumala" ja muita kristillisiä argumentteja uskonsa puolustamiseksi
ihmeet ja erikseen vielä parantumisihmeet
perinteisiä loogisia todistuksia jumalan olemassaolosta ja niiden kumoaminen
eskatologia kristinuskon falsifikaatiokriteerinä, uusitestamentillisen lopuna ajan odotuksen epäonnistuminen
Jeesuksen näennäinen ihmisyys, sovitusoppi
"sielun" olemassaolo, tietoisuus on biologinen eikä yliluonnollinen ilmiö
kaiken alku ja jumala - "alkusyytä" ei tarvita
kvanttimekaniikkaan perustuva argumentti teistisen jumalan olemassaoloa vastaan: vahditun kattilan paradoksi
"Juutalaiset Jumalan jälki historiassa"
biologisia ja tähtitieteellisiä virheitä Raamatussa, raamatullinen mytologinen maailmankuva
Millä loogisella tai tieteellisellä perusteella pitäisi olla jokin yliluonnollinen ikuinen, aluton ja loputon, ilman syytä oleva jumaluus, joka vaan "on”?
Epälooginen kristittyjen yritys korottaa oman uskonnon Jumala erityisasemaan verrattuna muihin uskomusolentoihin
”Raamattu on pätevä todiste Jumalasta. Tiedemiehet tekevät väärin automaattisesti hylätessään Raamatun luonnontieteellisenä ja historiallisena todisteena Jumalan teoista
Uusi testamentti
ristiriitaisia kristologioita ja pelastusoppeja
Jeesus uusi Julius Caesar? Jeesuksen syntymään liittyviä historiallisia ongelmia ja ristiriitoja
Raamatun moraalin kyseenalaisuuksia ja Raamatullisten moraalikäsityksien alkuperä
helvetti - kolme erilaista vastakkaista helvettikäsitystä Raamatussa
Uuden testamentin historiallinen epäluotettavuus ja teologinen epäyhtenäisyys
profetiat, Raamatun virheellisiä ennustuksia, ennustamisen looginen mahdottomuus, sekulaareja toteutuneita ennustuksia, väitetyt messiaaniset profetiat
Israel ajan kellonako? Viimeinen sukupolvi ja juutalaisvaltion perustaminen 1948, Googin sota
pahan ongelma (teodikea). Eskatologian tarjoama kristillisen Jumalan kyseenalaistava näkökulma teodikea-kysymykseen
usko yliluonnolliseen palautuu lapsuuteen psykologisesti
kristittyjen jatkuvat myönnytykset tieteelle ja uskontokritiikille
liberaalin modernisoidun kristinuskon ongelmallisuus ja kahdella tuolilla yhtä aikaa istuminen
monoteismi ja tasa-arvo faraonisesta Egyptistä ja Raamatun sisällön mesopotamialaiset lainavaikutukset/rinnakkaisuudet
"pelastuksen" ja kirkon itseymmärryksen tarpeettomuus
"älykäs suunnittelu", oletettu objektiivinen kaikille yhteinen elämän (kosminen) tarkoitus
sekularismin ansaitsema suurempi arvostus
kysymys Jumalan olemassaolosta kaiken edellä olevan yhteenvetona, uskonnollisen uskon asema toisaalta taikauskona ja toisaalta elämänhallinnan palveluksessa ilman ristiriitaa tieteellisen maailmankuvan kanssa
henkisyydelle on tilaa eikä elämä ole merkityksetöntä ilman kristinuskoa ja oletettua ikuisuutta

Kirjan yksityiskohtainen sisällysluettelo

Latauksen käynnistys: Uskonto- ja raamattukritiikki: kristinuskon sekä Raamatun perustuksien ja uskovien väitteiden analyysi

Ilmaisen Acrobat Reader-lukuohjelman lataussivulle

Mitä uutta?

Richard Dawkinsin keskeisen väitteen, jumalahypoteesin kyseenalaisuudesta tehty artikkeli.
Lue uutinen · Kaikki uutiset

Kolumnikulma

Jumalanpilkkalaki on kumottava. Jussi Halla-aho sai käräjäoikeudessa tuomion uskonrauhan rikkomisesta hänen kirjoitettuaan, että islam on "pedofiiliuskonto". Halla-ahon saama tuomio herättää kysymyksiä sananvapaudesta, jumalanpilkkalain ja uskontojen saamaan erityissuojelun oikeutuksesta Suomessa
Lue kolumni · Kaikki kolumnit

Artikkelit uutuusjärjestyksessä
Artikkelit suosituimmuusjärjestyksessä
Artikkelit aakkosjärjestyksessä

"Tietämättömyydelle alistuminen ja kutsua tätä jumalaksi, on aina ollut keskenkasvuista, ja se säilyy keskenkasvuisena tänäkin päivänä"
- Isaac Asimov

Ladattavat pdf-tutkielmat: uskontokritiikki, kulttuuri- ja tieteenhistoria

Julkaisujen latausalue (tarkemmat esittelyt sisällöstä): vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Uskonto- ja raamattukritiikki: kristinuskon ja Raamatun poikkitieteellinen analyysi, useiden tyypillisten kristillisten väitteiden kumoaminen. Raamatun virheistä, kristinuskon alkuperästä, kristinuskon loogisista, historiallisista jne. ongelmista (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus, kristinusko ja länsimainen kulttuuri osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan: Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita vanhemmilta kulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin. Raamatun ja kristinuskon sisältö ei ole edes keskeisimpien oppiensa osalta ainutlaatuista (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus, evankeliumien historiallinen luotettavuus, ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva kriittisesti tutkittuna (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja Raamatun mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö ja kertomusmotiivit esiintyvät Raamatussa: luominen, syntiinlankeemus, vedenpaisumus, Baabelin torni, tuonelaan astuminen ja ylösnousemuksen toivo (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian alkuperä ja kehitys sekä suhteet uskontoihin. Uskontojen monimuotoiset vaikutukset tieteeseen: Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa uskon Raamatun erehtymättömyyteen Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin kritiikki: ateismin määrittelemisestä "pelkäksi uskon puuttumiseksi". Analyysin kohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan esitellen useiden filosofien näkemyksiä ateismista. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).