Sananvapaus, Jussi Halla-ahon tuomio ja uskonnotOnko islam erityisasemassa Suomessa? Aatteilla ei suojaa, vaan ainoastaan ihmisillä |
|
|||||||
|
Kaikki kolumnit (4)
Kategoriat |
Johdanto: Kaikki aatteet ja uskonnot samalle viivalle. Jumalanpilkkalaki on kumottava
Jussi Halla-aho sai käräjäoikeudessa tuomion uskonrauhan rikkomisesta hänen kirjoitettuaan, että islam on "pedofiiliuskonto". Halla-ahon saama tuomio herättää kysymyksiä sananvapaudesta, jumalanpilkkalain ja uskontojen saamaan erityissuojelun oikeutuksesta Suomessa. Esille nousee varsinkin kysymys siitä, ovatko kaikki uskonnot lain edessä tasaveroisessa asemassa käräjäoikeuden päätöksen jälkeen, vai suositaanko Suomessa jotain tiettyä uskontoa - islamia? Halla-ahon väite islamista "pedofiliauskontona" on ongelmallinenSinällään Halla-ahon väite islamista "pedofiiliuskontona" jonkinlaisena yleispätevänä islamin uskonnon olemuksen määritelmänä on ongelmallinen ja jokseenkin tökerö yleistys, missä profeetta Muhammadia arvioidaan anakronistisesti modernin ajan käsityksien kautta katsoen. Ei ole erityisen mielekästä arvostella menneen ajan ihmisiä modernin lainsäädännön ja moraalikäsityksien perusteella ottamatta huomioon kyseisen aikakauden tapakulttuuria ja moraalinormeja. Jos puhe on alle 18-vuotiaiden naittamisesta niin lapsiavioliitot olivat Muhammadin aikaan tavallisia ja niitä on esiintynyt myös juutalaisuuden ja kristinuskon piirissä. Nykyäänkin köyhissä maissa lapsiavioliitot ovat yleisiä ja esim. hindulaisuuden puitteissa on paljon lapsiavioliittoja. Raamatussa Jeesuksen äiti Maria oli arviolta noin 16-vuotias tyttönen tämän tultua kihlatuksi ja äidiksi Jeesukselle. Mariaa voi hyvin sanoa "teiniäidiksi". Halla-aho ei määrittele selkeästi mitä hän tarkoittaa "pedofiliauskonnolla", mikä on huono ratkaisu kielitieteilijältä. Tietysti nykyajan ihmisten silmissä profeetta Muhammadin avioliitto 6-vuotiaan Aišan kanssa antaa tukea sille käytännölle, että muslimit solmivat lapsiavioliittoja, mitä voidaan kritisoida, mutta arvostelun voi esittää korrektimmin mitä Halla-aho tekee ilman jokaisen muslimin leimaamista. Miksi uskonnollisia tunteita pitää suojella lailla, miksi uskonto on erityisasemassa?Mutta yhtälailla voidaan kyseenalaistaa käräjäoikeuden langettama tuomio uskonrauhan rikkomisesta Halla-aholle: onko tuollainen yksittäinen blogikirjoitus todellakin uskonrauhan vaarantava teko? Varmaan Halla-ahon blogikirjoitus loukkaa monien muslimien tunteita, mutta pitääkö tunteiden loukkaantumista varjella lailla? Miksi juuri uskonnot ovat sellaisia aatteita, joita pitäisi kohdella kuin silkkihansikkain ja peläten J/jumalan pilkkaamista? Miksi uskovaiset ovat erityisasemassa toisin kuin vaikka jonkin poliittisen aatteen kannattajat, jotka joutuvat kuulemaan vaikka miten ankaraa aatteensa arvostelua ilman että kenenkään sananvapautta lähdetään rajoittamaan? Toisekseen käräjäoikeuden päätöksen perusteella näyttää siltä, että Suomessa eri uskonnot ovat erilaisessa asemassa mitä tulee "pilkkaamissietokykyyn": kristinuskoa on saanut ja saa "lyödä kuin vierasta sikaa" julkisesti ja erilaisissa medioissa ja kristityt ovat joutuneet tottumaan kovaan uskonkappaleidensa arvosteluun. Mutta islam näyttää olevan poikkeus, sitä uskontoa ei saisi arvostella eikä käyttää samanlaisia keinoja islamin kritisoinnissa kuin mihin kristityt joutuvat sopeutumaan (vrt. profeetta Muhammadiin liittyvä pilapiirroskohu ja toisaalta vaikka Veriryhmä-nimisen yhtyeen esittämä kristinuskon pilkkaaminen, josta ei ole seurannut mitään rangaistusta). Onko käräjäoikeuden päätös ymmärrettävä niin, että islamia koskevat erilaiset säännöt ja lakia luetaan islamin kohdalla eri tavalla kuin kristinuskon ollessa kyseessä? Vaarantuuko Halla-ahon saaman tuomion tähden länsimaisiin arvoihin olennaisesti kuuluva sananvapaus ja yhdenvertaisuus lain edessä? Miksi juuri islamin pitäisi saada nauttia erityissuojelua Suomen oikeuslaitoksen taholta? Missä on huoli sananvapauden tilasta Suomessa nyt kun islamin uskonnon kohdalla kirjoittajien ja puhujien on oltava nähtävästi erityisen varpaillaan? Käräjäoikeuden erikoinen perustele tuomiolleen - pilkkaako käräjäoikeus itse kirjauskontoja?Käräjäoikeuden antama päätöslauselma on varsin erikoinen:
Miten niin varsinkin suurten monoteististen kirjauskontojen olemukseen kuuluu niiden totuuksien "suhteellisuus"? Kristinuskon ja islamin oppien muodostama kokonaisuus on kaikkea muuta kuin suhteellista, vaan se on absoluuttinen, Jumalan antama yksi pyhä totuus, joka on erehtymätön ja muuttumaton. Eikö käräjäoikeus itse pilkkaa Jumalaa ja kirjauskontojen kannattajien tunteita moisella väitteellään? Vaikka yhtäältä kristinuskon lähteisiin kuuluu näkemys, että kristillinen usko on "hullutusta" maailman viisaiden silmissä niin toisaalta kuitenkin logiikkaa ja rationaalisuutta käytetään kristillisissä traditioissa uskon esittämiseen systemaattisena oppikokonaisuutena sekä apologian (uskon puolustamisen) palveluksessa (vrt. katolisen korkeaskolastikon Tuomas Akvinolaisen tomismi, mahtava filosofis-teologinen oppirakennelma). Sananvapautta ei pidä uhrata uskontoja - kuten islamia - hyssyttelemällä, vaan uskovien on opittava sietämään asiapohjaista kritiikkiäModernissa sekulaarissa moniarvoisessa demokratiassa ei voi eikä saa olla mitään aatetta, kuten uskontoa, joka on niin pyhä, että sen edessä joudutaan olemaan rähmällään ja rajoittamaan vapaata keskustelua sekä kyseisen uskonnon oppien ja käytäntöjen asiapohjaista arvostelua. Kritiikin on voitava olla myös rankkaa ja siihen on saatava kuulua myös pilapiirrokset, näytelmät yms. taiteelliset muodot (muslimit ovat Lähi-idässä itse käyttäneet rankkoja pilakuvia juutalaisvastaisuutensa visualisoinnissa). Ketään yksittäistä uskovaa ihmistä ei tietenkään pidä loukata, mutta loukkaantumiseen vetoaminen ei saa olla keino sulkea suita ja kieltää kritiikin esittäminen. Aatteet kuten uskonnot eivät voi nauttia mitään ihmisoikeuksien kaltaista erikoisasemaa - ihmisoikeudet kuuluvat vain ihmisille, ei uskomuksille. On totalitääristen aatteiden vanha tuttu väline vedota "tunteiden loukkaantumiseen" asiallisen arvostelun ja keskustelun tukahduttamiseksi, eikä tällaiseen pidä suostua demokraattisessa valtiossa. Jumalanpilkkalaki on aikansa elänyt postkristillisessä moniarvoisessa yhteiskunnassaSuomen rikoslain 17. luvun 10 pykälässä määritellään uskonrauhan rikkominen: "Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä..." Rikoslaissamme todellakin puhutaan vieläkin "Jumalasta" ja jumalanpilkasta. Jos kyseistä lakia sovellettaisiin rankimman mukaan niin oikeudessa olisi jatkuvasti pitkä jono nettikirjoittajia (varsinkin Suomi24- ja vapaa-ajattelijoiden foorumeilta) syytettyinä. Voitaisiin laintulkinta äärimmilleen vietynä jopa kysyä, pitäisikö teologisista tiedekunnista, missä on vuosikymmeniä kyseenalaistettu Jumalan olemassaolo ja kristillisten dogmien kuten Jeesuksen ylösnousemuksen totuus, tuomita teologeja jumalanpilkasta? Voiko pahempaa rikosta olla kuin epäillä ja kieltää kristillisen persoonallisen Jumalan olemassaolo, Raamatun erehtymättömyys, Jeesuksen jumaluus sekä ruumiillinen ylösnousemus sekä vielä kirjoituksissaan ja puheissaan levittää kyseistä epäuskoa? Eikö se loukkaa kristittyjen tunteita? Niinpä vapaa-ajattelijat ovat oikealla asialla vaatiessaan, että laki jumalanpilkasta on kumottava.
Halla-ahon tuomion ja blogikirjoittelun aiheuttama kohu voisi positiivisimmassa tapauksessa johtaa keskustelun käynnistymiseen sananvapaudesta, uskontojen nauttimasta kummallisesta erikoissuojelusta lainsäädännössä ja muutenkin sekä jumalanpilkkalaista - ja kyseisen lain olemassaolon oikeutuksesta. Jos uskonto tai mikä muu aate tahansa ei kestä kritiikkiä eikä siedä sen epäkohtiin puuttumista, on todellakin kyseisessä aatteessa paljon vialla. Kaikki uskomukset, aatteet ja ismit samalle viivalla yhteiskunnassa ja sananvapaus kuulukoon kaikille! Varsinkaan tilannetta ei pidä sallia menevän siihen, että islam alkaa nauttia jotain erityissuojelua (koska muslimien uskonnolliset tunteet voivat loukkaantua asiallisen arvostelun takia) yhteiskunnassa. Niin kuin emme ole enää kristinuskon ja kirkon edessä rähmällään ei meidän pidä olla islaminkaan edessä polvillamme. Valtiovallan ei pidä lainsäädännössään suosia minkään uskontojärjestelmän oppeja eikä sellaista kehitystä pidä hyväksyä, missä sananvapautta aletaan nakertamaan. Sananvapaudelle toki on asetettava joitain rajoja - kunnianloukkaus esimerkiksi ja vainoamiseen yllyttäminen jotain kansanryhmää vastaan eivät ole hyväksyttävää sananvapauden käyttöä - mutta mikään uskonto, kuten islam, ei niitä rajoja voi asettaa säästyäkseen kritiikiltä. Kirjoittanut: Timo Tiainen |
Hakupalvelu
TilastotLisätty:18.10.2009 19:12Viimeksi päivitetty: - Luettu 942 kertaa. Kolumneja luettu yht. 4736 kertaa. Luetuin kolumni: Jesse diggaa sua:usko, toivo, rakkaus-kampanja Vähiten luettu kolumni: Ateismista, henkisyydestä ja rajallisuudesta Kolumnityökalut
Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitysJulkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.
Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja
perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä.
Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja
väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).
Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden
kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat
osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).
Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely.
Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus
monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden
ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen
kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).
Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit
Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).
Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa.
Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys
tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa
eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).
Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet
ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin
alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla
(284 kb, julkaistu 23.1.2009).
Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä
Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä
korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä
useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa
sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin
epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi
irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).
Uutiskirjeemme tilaus |
||||||