Vaaleanpunainen näkymätön yksisarvinen - joulupukkigambiitti

Ateismin kritiikkiä kyseenalaista rinnastusta kohtaan


Kategoriat
Johdanto: ateistien lempieläin vaaleanpunainen näkymätön yksisarvinen

Mitä yhteistä on Jumalalla ja vaaleanpunaisella näkymättömällä yksisarvisella? Ateistien ja skeptikoiden mielestä hyvinkin paljon, sillä heillä on tapansa verrata toisiinsa varsin yleisesti Jumalaa ja erilaisia keksittyjä mielikuvitusolioita, kuten vaaleanpunaista näkymätöntä yksisarvista, lentävää spagettihirviötä ja joulupukkia. Voidaankin puhua joulupukkigambiitista eli pelinavauksesta tyypillisenä ateistisena strategiana väittelyissä. Mitä vikaa on tässä tavassa parodioida teistien jumalauskoa ja tehdä rinnastuksia kuvitteellisiin lapsellisiin olioihin?

Vaaleanpunaisen näkymättömän yksisarvisen naurettavuus. Skeptikon ja ateistin väittelytaktiikka

Ateistit ja skeptikot tyypillisesti argumentoivat tähän tapaan: "Tietenkään en voi todistaa, että Jumalaa tai muita metafyysisiä todellisuuksia ei ole olemassa, mutta et sinäkään voi todistaa, että joulupukkia / näkymätöntä vaaleanpunaista yksisarvista / lentävää spagettihirviötä ei ole olemassa. Et voi todistaa, että autotallissani ei ole näkymätöntä lohikäärmettä tai että menninkäiset eivät pihistä kolikoita taskustani".

Tällainen naurettavalta kuulostava vertailu ja huvittavien mielikuvitusolioiden keksiminen on tyypillinen skeptikoiden ja ateistien väittelytaktiikka, mutta se on vakavasti virheellinen sekä naiivi. Niinpä on ihmeteltävää miten laajaa sen taktiikan käyttö on. Tässä taktiikassa niputetaan yhteen kaikki uskonnolliset ja paranormaalit ilmiöt yhteen ja samaan kategoriaan yhdessä skeptikoiden itsensä keksimien hassunkuristen olioiden kanssa - joihin kukaan ei tosiasiassa edes usko, kuten se pinkkinen näkymätön yksisarvinen (lentävälle spagettihirviölle tosin on perustettu uskonto pyhää kirjaa myöten ja  vaikka Bobby Henderson kiistää kyseessä olevan parodiaa, on silti epäilyksenalaista missä määrin tätä "pastafarismia" otetaan tosissaan kannattajiensa keskuudessa). Se on silkkaa vähättelytaktiikkaa eikä mikään rationaalinen ja fiksu argumentti.

Premissinä tämän joulupukkigambiitin takana on se, että jos väite on todistamaton, silloin se kuuluu samaan kategoriaan kaikkien mahdollisten mielikuvitusolioiden kanssa, joita skeptikko ja ateisti keksii omasta päästään. Tämä ei ole ainoastaan virheellinen ja kyseenalainen taktiikka, mutta lisäksi se on olkiukko-argumentointivirhe: siinä vastustajien näkemys määritellään uudelleen virheellisten vertailujen avulla sellaisessa muodossa, että siitä tulee hassunkurinen, typerä ja helposti torjuttava irvikuva siitä, mitä skeptikon ja ateistin vastustaja todellisuudessa ajattelee.

Ensinnäkin, pääongelma on jo siinä, että se mitä ihmiset tosiasiassa kokevat - rukousvastauksia esimerkiksi - ei ole sama asia kuin se, mitä skeptikot tarkoituksellisesti keksivät argumentin vuoksi. Kuka muka kokee sellaista, että joulupukki tai pinkkinen näkymätön yksisarvinen tai vuoteen alla oleva näkymätön lohikäärme tekee jotain? Näiden kahden täysin eri asian kippaaminen samaan kategoriaan on epäloogista sekä muutenkin kyseenalaista. Koska skeptikko tai ateisti käyttäessään tätä väittelytaktiikkaa ei itse kuitenkaan ole todella kokenut mitään vaaleanpunaisesta pinkistä yksisarvisesta tai joulupukista, on ilmeistä, että hän vain sepittää jotakin kuvitteellista tehdäkseen parodiaa jostain, mihin hän ei itsekään usko - ja mihin teistinen uskovainen tai paranormaaleihin ilmiöihin uskova ei usko eikä väitä. Ilmeinen tarkoitus joulupukkigambiitissa onkin tehdä uskovaiset naurettaviksi väittelyssä.

Siitä riippumatta, onko kokijan väite siitä, mitä hän on kokenut - ihmeparantuminen, rukousvastaus jne. mihin todellisuudessa uskotaan - totta vai ei, se ei varmasti kuulu samaan kategoriaan kuin skeptikoiden omasta päästään keksimät naurettavat oliot ja niiden teot. Kukaan teisti ei siis väitä kokevansa mitään esim. lentävään spagettihirviöön liittyvää. Tuollainen vertailu olisi samaa kuin jos joku rinnastaisi toisiinsa todella kokemani matkan ulkomaille johonkin fiktiiviseen tarinaan kuten Tolkienin Taruun sormusten herrasta ja Keskimaasta. Ne kuuluvat eri kategorioihin (vaikka kokemuksiini ulkomailla olisi liittynyt joitain harha-aistimuksia) ja samoin kuuluvat Jumala ja todella koetut paranormaalit ilmiöt - ovatpa ilmiöiden tulkinnat sitten tosia tai eivät, mikä on asia erikseen - sekä toisaalta väittelyssä sepitetyt menninkäiset ja näkymättömät lohikäärmeet. Skeptikko tai ateisti, joka väittää molempien kuuluvan samaan kategoriaan, koska ne ovat todistamattomia on kuin henkilö, joka väittää punaisien autojen ja punaisien mansikoiden kuuluvan samaan kategoriaan, koska ne ovat punaisia. Vaikka skeptikotkin ymmärtävät, että sehän ei pidä paikkansa, he kuitenkin jatkavat näitä sanoilla leikittelyjään.

Se, mihin joku vilpittömästi uskoo ei ole sama asia kuin mitä joku tietoisesti keksii

Toiseksi on aihetta huomioida, että se, mitä joku vilpittömästi uskoo, ei ole sama asia kuin mitä joku tietoisesti keksii. Koska skeptikotkaan eivät usko noihin keksimiinsä olioihin, on merkityksetöntä ja harkitsematonta verrata toisiinsa sitä, mitä ihmiset aidosti uskovat (ja kokevat), kuten Jumala tai ESP-ilmiöt (ovatpa ne todellisia tai eivät, mutta niitä kuitenkin koetaan). Tietenkään se, mihin joku uskoo vilpittömästi, ei todista, että se on totta. Mutta sen vertailu - pilkkaavassa ja vähättelevässä hengessä - , mihin ihmiset vilpittömästi uskovat johonkin tarkoituksella sepitettyyn parodiaolioon ei ole pätevä vertailu. Se on kategoriavirhe.

Lisäkritiikkiä skeptikoiden ja ateistien vertailutaktiikkaa vastaan

  1. Jos olisi miljoonia luotettavia, psyykkisesti terveitä ja älykkäitä aikuisia ihmisiä, jotka väittäisivät nähneensä tai kokeneensa näkymättömiä vaaleanpunaisia yksisarvisia tai joulupukin lentämässä ilmassa, silloin skeptikoiden vertailutaktiikan käyttö olisi perusteltua ja pätevää. Mutta koska niin ei ole, tämä vertailu on arvotonta.
  2. Vuosituhansien aikana miljoonat tavalliset tervejärkiset ja vilpittömät ihmiset ovat kokeneet jumaluuden tai mystisiä kokemuksia, minkä seurauksena heidän elämänsä on muuttunut heidän mielestään positiivisesti. Mitään tällaista ei ole tapahtunut vaaleanpunaisen näkymättömän yksisarvisen tai saunatonttujen kohdalla.
  3. Vain koska jokin on todistamatonta ei aseta sitä automaattisesti samaan kategoriaan minkä tahansa muun todistamattoman kanssa. Ilman todistajia en minä esimerkiksi voi todistaa mitä tein eilen iltana (katsoinko televisiota, pelasinko jotain peliä, vietinkö aikaa ystävien kanssa tms.). Mutta tämä ei tarkoita, että nämä asiat olisivat samassa kategoriassa kuin mikä tahansa fiktiivinen kertomus. On nimittäin mahdollista, että esim. katselin televisiota tai pelasin jotain peliä, vaikka en voi sitä todistaa toisille ihmisille. Paranormaaleihin ilmiöihin tai Jumalaan uskova ihminen ovat samoin voineet kokea jotain, vaikka heillä ei ole todistajia eikä "kovaa" todistusaineistoa kokemuksiensa ja niiden tulkintojen tueksi.
  4. Vaaleanpunainen näkymätön yksisarvinen, joulupukki tai saunatonttu yms. skeptikoiden väittelytaktiikkaan kuuluvat tuulesta temmatut uskomusoliot eivät kuulu samaan kategoriaan transsendentin judeo-kristillis-islamilaisen luojajumalan kanssa, jota pidetään välttämättömänä tosiolevaisena, perimmäisenä substanssina, josta kaikki muut, kontingentit (satunnaisesti, mahdollisesti olemassa olevat) oliot ovat riippuvaisia. On kategoriavirhe samastaa vaaleanpunaiset yksisarviset, sohvan alla piilottelevat näkymättömät lohikäärmeet, joulupukki yms. vähättelytarkoituksessa keksityt fiktiiviset oliot transsendenttiin jumaluuteen, joka on kokonaan omaa luokkaansa (sui generis) omassa kategoriassaan - sikäli kuin tällainen Jumala on olemassa, mutta se kysymys ei ole tässä kohtaa ydinasia, vaan se, että tällaiseen luojajumalaan uskoo todellisesti miljardeja ihmisiä ja monilla on kokemuksia tällaisen Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta (siitä riippumatonta katsotaanko näiden kokemuksien uskonnollinen tulkinta päteväksi).

Kirjoittanut: Timo Tiainen

YlösYlös


Hakupalvelu

 
Tarkempi haku Ohje


Tilastot

Lisätty:07.03.2009 13:00
Viimeksi päivitetty: -
Arvosana: 2.25
Arvostelukertoja: 4
Tähdet:2.25
Artikkeli luettu 895 kertaa.
Artikkeleita luettu yht. 11669 kertaa.
Luetuin artikkeli:
Ateistilta "puuttuu usko", silti hän uskoo jotakin
Vähiten luettu artikkeli:
Dawkinsin jumalahypoteesin ongelmasta

Arvostelu ja keskustelut

5 4 3 2 1

  Aloita keskustelu artikkelista

Julkaisukeskus: uskontokritiikki, kulttuurihistoria, tieteen kehitys

Julkaisujen latausalue: Vapaasti ladattavia tutkielmia PDF-tiedostoina.

Kristinuskon ja Raamatun kritiikki: laaja perustietopaketti etenkin kristinuskon ja Raamatun ja yleisemminkin judeo-kristillis-islamilaisen jumalauskon rationaalista, loogista ja monitieteellistä analyysiä. Erityisen hyödyllinen kaikille, joita askarruttavat kristittyjen tyypilliset väitteet ja heidän uskoaan ja Raamatun arvovaltaa puolustavien todisteiden pätevyys sekä Raamatun luotettavuus ja väitetty "erehtymättömyys" (988 kb, päivitetty 9.3.2009).

Raamattu, juutalaisuus ja kristinusko osana Välimeren alueen kulttuurivirtauksia omina versioinaan ja niiden liittyminen faraonisen Egyptin, Mesopotamian, Persian ja hellenistisyyden kulttuuriseen jatkumoon muinaisten perinneketjujen osina. Myös länsimaisen kulttuurin monien elementtien juuret Lähi-idän vanhoissa korkeakulttuureissa esitellään. Uskontomme ja kulttuurimme ovat osa yhtä ja samaa muinaista itämaista Välimeren alueen henkisten virtauksien vuorovaikutusta. Raamatun ja monoteististen kirjauskontojen saamia vaikutteita ympäristönsä korkeakulttuureilta perustuen moderneihin assyriologian, egyptologian ja kulttuurihistorian tutkimustuloksiin (621 kb, päivitetty 17.12.2007).

Jeesuksen ylösnousemus & evankeliumien luotettavuus. Lisäksi ihmeet ja uskonnollinen maailmankuva. Jeesuksen ylösnousemuksen väitettyjen historiallisten todisteiden ja evankeliumien luotettavuuden käsittely. Jumalaa koskevat väitteet, erilaiset teoriat Jeesuksesta sekä evankeliumien historiallinen luotettavuus monitieteellisessä analyysissä. Keinoja testata vastakkaisia Jeesusta koskevia teorioita noista teorioista johdonmukaisesti seuraavien ennusteiden ja havaintojen avulla. Kristillisen ylösnousemusta ja evankeliumien totuudellisuutta puolustavan apologian epäuskottavuuden ja loogisten virheiden osoittaminen. Keinoja osoittaa vääräksi sekä kristinusko että ei-teistiset kuten ateistiset teoriat Jeesuksesta ja hänen kohtalostaan (758 kb, päivitetty 10.4.2009).

Sumerien kulttuuri ja mytologinen maailmankuva: sumerien henkinen perintö, kosmologia ja kertomusmotiivit Raamatussa. Vedenpaisumuksen ja Noon arkin mahdottomuus (191 kb, julkaistu 12.11.2006).

Tieteen ja filosofian suhteista uskontoihin. Uskontojen vaikutus tieteeseen: Tieteen ja filosofian kehitys erilaisten uskontojen hallitsemissa kulttuureissa. Onko tiede todella syntynyt antiikin Kreikassa? Onko kristinusko ollut välttämätön edellytys tieteen syntymiselle ja kehitykselle? Tieteen, filosofian ja uskontojen monimuotoiset suhteet. Millaisia esikristillisiä edeltäjiä ja tienraivaajia oli kristinuskon teologian ja uskonnonfilosofian synnylle ja kristinuskon Rooman valloitukselle? Laaja tieteen ja filosofian historiaa sekä uskontojen roolia tieteen syntymisessä, edistymisessä ja taantumisessa eri kulttuureissa käsittelevä tutkielma ajoittuen muinaisesta Lähi-idästä keskiajan läpi uuden ajan alkuun. Oliko kristinuskolla mitään myönteistä annettavaa tieteen kehitykselle ja jos oli niin mitä? (347 kb, päivitetty 12.1.2008).

Uuden testamentin alkuteksti. Tekstikritiikki kumoaa opin Raamatun erehtymättömyydestä Miten kirjurien tekemät virheet ja muutokset muovailivat Raamatun kirjoituksia? Ketkä muuntelivat Raamatun tekstejä ja miksi? Tekstikriittinen tutkielma Uuden testamentin alkutekstistä ja tekstikritiikin menetelmistä. Fundamentalistisen raamattunäkemyksen perusteellinen haaksirikko esitetään monien konkreettisten tekstiesimerkkien avulla (284 kb, julkaistu 23.1.2009).

Ateismin määrittelyn kritiikki: ateismin määrittelemisestä ennen ja nyt sekä ateismin historiallisesta käytöstä Tutkimuskohde on useimpien modernien ateistien käytäntö määritellä ateismi "pelkäksi uskon puutteeksi/poissaoloksi", sekä korostaa ateismin "tyhjyyttä" (jopa väittää, ettei ateismi väitä mitään). Mitä ongelmallisuuksia niin kielitieteen kuin filosofian kannalta sekä useiden ateistien tosiasiallisen toiminnan kannalta on ateismin vallitsevassa määritelmässä? Käsittelen ateismi- ja ateisti-sanojen etymologiaa sekä kielitieteellistä merkitystä samoin kuin sanojen historiallista käyttöä filosofiassa antiikin ajasta nykyaikaan useiden esimerkkien kautta. Milloin ja miksi ateismin sisältö vaihdettiin epäuskosta Jumalaa kohtaan ja jumalien olemassaolon kieltämisestä "pelkäksi uskon poissaoloksi"? Onko ateismi irrallinen saareke, joka ei vaikuta mihinkään eikä selitä mitään tekoja - vai vaikuttaako sittenkin? (477 kb, julkaistu 17.12.2008).

"Sana Jumala merkitsee minulle ainoastaan ilmausta ihmisen heikkoudesta. Raamattu on kokoelma kunnioitettavia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat samalla melkoisen lapsellisia"
- Albert Einstein filosofi Eric Gutkindille v. 1954

Uutiskirjeemme tilaus

Nimi

Sähköpostiosoite