Tieteen ja filosofian historia
Etusivu · Keskustelufoorumi

Laajempi esittely

Latauksen käynnistys: Tieteen ja filosofian historia. Uskonnot ja tieteen kehitys (347 kb).

Ladattu 1688 kertaa (julkaistu 5.1.2008. Päivitetty 12.1.2008).

Tieteen sekä filosofian synty ja kehitys muinaisesta Lähi-idästä keskiajan lopulle

Tieteen ja filosofian historiaa Välimeren ja Euroopan kulttuuripiirissä yli kolmen tuhannen vuoden ajalta Mesopotamiasta kristilliselle keskiajalle. Missä tiede on syntynyt, olivatko antiikin kreikkalaiset todella ensimmäiset tieteen luojat? Millaisia vaikutuksia erilaisilla polyteistisillä ja monoteistisillä uskonnoilla on ollut tieteen ja filosofian syntyyn ja kehittymiseen? Onko kristinuskon vaikutus modernin tieteen kukoistukseen ja läpimurtoon Euroopassa ollut positiivinen ja edistävä, negatiivinen ja estävä vai onko kolmaskin vaihtoehto olemassa näiden joko - tai - näkemyksien lisäksi? Mikä on kristinuskon merkittävin edellytyksiä muovannut anti tieteen ja nykyaikaisen tieteellisen maailmankuvan kehitykselle? Nämä ovat eräitä teemoja ja kysymyksiä, joita käsitellään kulttuuri- ja filosofianhistoriallisen tiedon avulla pyrkien mahdollisimman hyvään objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen.

Muita teemoja ovat tieteen synnyn ja kehittymisen tarvitsemat edellytykset historiallisen kokemuksen valossa samoin kuin tekijät, jotka pysäyttävät ja jähmettävän kukoistaneen tieteen. Tiede ja filosofinen ajattelu (jotka molemmat olivat toisiinsa kietoutuneita uudelle ajalle asti) ovat kohdanneet useita kertoja kultakausia ja kivettymisen, traditiosidonnaisen konservatisoitumisen ja jopa taantumisen kausia erilaisissa kulttuureissa.

Antiikin Kreikasta ihanteellinen, yksipuolinen kuva valistuksen ja järjen maana

Miksi antiikin Kreikasta on luotu niin ihannoitu kuva valon, järjen ja tiedon valtakuntana vastakohtana "barbaariselle ja primitiiviselle" Lähi-idälle? Millainen oli kreikkalaisen kulttuurin vähemmän rationaalinen kääntöpuoli? Miksi Mesopotamian tiede pysähtyi ja jopa taantui? Mitä muita kuin henkisiä syitä on kulttuuriselle kukoistukselle tai sivistyksen loistokauden rappeutumiselle ja pysähtyneisyyden tilaan joutumiselle?

Nykyaikaisen länsimaisen tieteellisen maailmankuvan ja individualistisen ihmiskuvan, luonnonlakien löytämisen ja kristinuskon eräiden teologisten näkemyksien sekä kirkon Rooman valloituksen esikristilliset edellytykset ja taustat. Mikä oli roomalaisen filosofin ja valtiomiehen Ciceron vaikutus kristinuskon eräiden teologisten näkemyksien syntymiselle ja kristinuskon voitolle Rooman valtakunnassa? Millaisia suhtautumistapoja kristinuskon piirissä on tieteen ja uskon välisestä suhteesta? Miksi täällä Euroopassa kuten meillä Suomessa on vallinnut suurimmaksi osaksi rauha ja liittolaisuus kristillisen kirkon ja tieteen välillä - mutta onko pinnan alla kuitenkin mahdollisia jännitteitä ja ristiriidan aiheita? Kristillisten kirkonjohtajien ja tieteentekijöiden vastuu sovinnon ja vuoropuhelun vaalimisessa uskonnon ja tieteen välillä.

Arabien islamilaisen kulttuurin vaikutus kreikkalaisen sivistyksen säilyttäjänä ja jatkokehittäjänä

Arabien islamilainen tiede: mikä on arabien osuus kreikkalaisen sivistyksen säilyttämisessä, mikä oli Välimeren alueen edistynein korkeakulttuuri pitkään keskiajalla? Kuinka islamilainen uskonoppinut ja uskonnollinen tuomari Averroes filosofiaansa sisältyneillä vaarallisiksi kirkon miesten toimesta tulkituilla ajatuksillaan antoi raaka-aineita henkisen murroksen toteutumiseen ja kirkon ylivallan päättymiseen keskiajan Euroopassa?

Renessanssi, humanismi ja protestanttinen uskonpuhdistus

Renessanssi, humanismi (ja niihin liittynyt hermeettisen perinteen, alkemian ja magian harrastus), uskonpuhdistus ja Averroeksen kahden totuuden oppi sekä näiden henkisten ilmiöiden vaikutukset modernin luonnontieteen edellytyksien muovaajina.

Filosofisia näkökulmia ja johtopäätöksiä virheellisten teorioiden ja uskomuksien aiheuttamista myönteisistä vaikutuksista ja uskomuksiin liittyvistä totuusvaatimuksista: kaikki, mikä toimii, ei vastaa silti todellisuutta eikä ole pätevää, eivätkä jonkin uskomuksen tai teorian myönteiset vaikutukset - kuten sairaiden parantuminen - oikeuta lähtökohtana olevia uskomuksia ja niiden taustalla olevan metafysiikan totuusarvoa (eli jos uskomuksiin sisältyy oletuksia esimerkiksi yliluonnollisista vaikuttavista olennoista tai voimista eikä tietenkään myöskään päinvastaista, naturalistista metafysiikkaa).

Latauksen käynnistys: Tieteen ja filosofian historia. Uskonnot ja tieteen kehitys


Acrobat Readerin lataus
Ilmaisen Acrobat Reader-lukuohjelman lataussivulle