Uskoa ja tietoa koskeva kannanotto
Etusivu · Keskustelufoorumi

Epädogmaattisen, rationaalisen ja syvähenkisen ajattelun puolustus
Edistämme rationaalista, kriittistä, itsenäistä (ts. uskonnollisesta ja muunlaisesta dogmatismista vapaata) ajattelua, tieteellistä maailmankuvaa sekä jokaisen omannäköistä henkisyyttä. Esittelemme yleistajuisesti tieteellistä tietoa alkaen kulttuurihistoriasta ja eksegetiikasta (historiallinen raamatuntutkimus) luonnontieteisiin asti (kuten tähtitiede, biotieteet, aivotutkimus, kaaosteoria) ja arvioimme niihin perustuvia mahdollisia maailmankatsomuksellisia ja metafyysisiä johtopäätöksiä.

Toimimme tieteellisen, järjellisesti perustellun maailmankuvan puolesta, mutta unohtamatta saati kieltämättä syvähenkistä elämää ja spiritualiteettia: henkilökohtaista totuusprosessia sekä yksilön vapautta muodostaa itsenäisesti maailmankatsomuksensa ja elämänsä merkityksellisyys. "Tuunaa oman elämäsi tarkoitus". Jokaisella on vapaus etsiä ja muodostaa henkilökohtaisesti mielekäs ja tyydyttävä elämänsä tarkoitus osana omaa totuusprosessiaan - elämänpituista matkaa ymmärtämisen, ihmettelyn ja uuden oppimisen tiellä kohti totuutta, kohti tietoa. Totuuden määrittelemme ei suinkaan tietyksi "annetuksi" joukoksi tietyn auktoriteetin arvovaltaan perustuvia väitteitä ja oppeja, vaan prosessiksi: se on jatkuvaa liikettä kohti päämäärää uusien ja entistä parempien likiarvojen kautta.

Ei tiedeuskolle (skientismille) ja oletukselle tieteen kaikkivoipaisuudesta

Tieteelläkin on kuitenkin rajoituksensa, eikä tiedeusko (skientismiä) ole yhtään suositeltavampaa tai perustellumpaa omassa hybriksessään ja naiiviudessaan. Tieteeseenhän liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja tulkinnanvaraisuuksia: samaa aineistoa voidaan tulkita eri tavoilla eikä tiede ole lapsellisesti "luonnon katsomista sellaisena kuin se on". Tieteen harjoituksessa taustalla vaikuttavat myös tutkijoiden arvomaailma, maailmankuva ja yhteiskunnalliset sekä kulttuuriset olosuhteet, mitkä kaikki heijastuvat tieteentekijöiden työhön (varsinkin humanistisissa ja yhteiskunnallisissa tieteenhaaroissa ei löydy yksimielisyyttä, vaan kilpailevia teorioita on useita). Tiede on ihmisten aikakaudesta ja paikasta riippuvaista ihmisten välistä toimintaa, jonka metodit ja periaatteet ja taustalla olevat filosofiset oletukset (tietoteoria ja siihen sidoksissa oleva ontologia, oppi siitä mitä on olemassa) ovat ihmisten kesken tehtyjä eräänlaisia sopimuksia. Jonkinlaisen neutraalisuuden ja absoluuttisen objektiivisuuden odottaminen tieteeltä vailla sidonnaisuutta aikakauteen ja vallitsevaan kulttuuriin on täysin epärealistista.

Muitakin tiedon lajeja kuin vain luonnontieteellinen ja analyyttinen tieto

Tiede ("kova" luonnontiede varsinkaan) ei ratkaise myöskään eettisiä ongelmia eikä vastaa ihmisen elämän henkilökohtaisen mielekkyyden ja merkityksellisyyden tarpeisiin. Koko todellisuus ei välttämättä matematisoidu fysiikan teorioiksi, vaan metafysiikalla ja ylipäätään filosofialla (toki filosofiakin kuuluu tieteisiin) sekä uskonnollisella ajattelulla on edelleen olemassaolon oikeus ja oma paikkansa. Tietoa voi löytää muutenkin kuin vain tiedeyhteisön metodeilla: esimerkiksi tavallinen arkinen tieto miten elää elämäänsä on tietoa, vaikka sitä ei ole missään tiedejulkaisussa julkistettu eikä vertaisarvosteltu. On kyseenalaista voidaanko ylipäätään perustella sitä, että vain luonnontieteellisen metodin avulla saadaan luotettavaa tietoa tai onko juuri analyyttinen tieto ainoa pätevä tiedon laji. Analyyttisen tiedon rinnalle voidaan asiallisin perustein asettaa synteettinen, intuitiivinen tieto.

Uskonnot ja tiede

Kriittisen, rationaalisen sekä monitieteellisen tutkimisen kohteena ovat sellaiset ajattelujärjestelmät ja instituutiot, jotka saattavat olla epäyhteensopivia ja ongelmallisia yllä kuvatun ohjelman kanssa: etenkin Lähi-idän monoteistiset kirjauskonnot (keskeisimmin kristinusko ja islam) pyhinä pidettyine "ilmoituskirjoineen" - Raamattu ja Koraani - sekä kirjauskontoihin sisäänrakennettu auktoriteettiusko, joka voi johtaa tieteellisen tutkimuksen vapauden ja itsenäisyyden vaarantumiseen, mutta ei kuitenkaan välttämättä ja aina (riippuen siitä, miten uskontoperinnettä tulkitaan ja sovelletaan. Uskontojen vaikutukset tieteen ja filofian kehitykselle ja toimintamahdollisuuksille ovat vaihdelleet merkittävästi eri uskontojen välillä sekä saman uskonnon sisällä aikakaudesta toiseen. Ei voida kategorisesti sanoa, että "uskonto on pahaksi tieteelle" tai "juuri tämä uskonto teki modernin tieteen syntymisen mahdolliseksi", vaan kysymys uskontojen ja tieteiden vuorovaikutuksesta on hyvin monimuotoinen.

Uskontokunnan johtajien suuri vastuu perintönsä tulkitsemisessa
Uskontokunnan johdolla on suuri vastuu siitä, millaiseksi tieteen ja uskonnon suhde muodostuu). Tutkimme sekä fundamentalistista että liberaalia kristinuskoa, teististä jumalauskoa, uskonnollista maailmankuvaa ja niiden oletettuja perusteita kaikessa laajuudessaan. Huomion kohteena ovat lisäksi uskonnollisperäiset pseudotieteelliset "teoriat" (kreationismi eli luomisusko ja sen uusin näennäistieteellinen versio "älykäs suunnittelu", Intelligent Design), ja niihin liittyvät piilotetut - tai jopa täysin avoimesti kiilastrategiana ilmaistut - länsimaisissa yhteiskunnissa saavutettua sosiaalista edistystä vaarantavat tavoitteet kääntää yhteiskunta, kulttuuri ja naisten vapaudet taaksepäin epähumanistiseen, patriarkalistis-sovinistiseen ja tasa-arvoa polkevaan suuntaan.

Filosofinen suhtautumistapa vs. auktoriteettiusko

Perusnäkemyksemme on, että filosofinen, empiiriselle todistusaineistolle ja rationaalisille, loogisille perusteluille avoin suhtautumistapa (so. valmius käsityksien muutokseen vaikka viidesti päivässä jos tosiasiat tai muut järjellisesti vakuuttavasti perustellut syyt niin edellyttävät), järjen käyttäminen, havaintojen tekeminen ja tuloksien julkinen arvostelu ovat parempia (so. luotettavampia sekä edistyksen mahdollistavia niin tieteessä kuin tieteen tuloksia soveltaen elämässä yleensäkin) tapoja tutkia ja ymmärtää todellisuutta. Mutta edellisen lisäksi korostamme, että tämän lähtökohdan taustalla on tiettyjä aksiomaattisia uskomuksia (beliefs), eikä niitä voida todistaa aukottomasti tosiksi. Me kaikki tarvitsemme ja käytämme arkielämässämmekin monenlaisia todistamattomia ja irrationaalisia uskomuksia jo sen tähden, että voisimme olla toimintakykyisiä.

Myös ateistista filosofiaa kohtaan kriittinen sivusto
Emme kuitenkaan sitoudu ateismiin ja sen propagandistiseen edistämiseen, vaan johtotähtemme on seurata todisteita minne ne vievätkin. Olemme teistisen uskon lisäksi myös ateismia ja erilaisia ei-teistisiä metafyysisiä filosofioita (ontologinen naturalismi, materialismi, fysikalismi) kohtaan analyyttisiä ja kriittisiä ja pyrimme yhtälailla tuomaan esille ateismin ongelmia ja heikkouksia, jotka liittyvät filosofiaan (ontologia, tietoteoria) ja tieteen valjastamiseen militantin ateistisen ohjelmanjulistuksen palvelukseen (Dawkins, Harris ja muut uusateistit erityisesti). Emme katso, että kaikkien ihmisten pitäisi olla ateisteja tai mitä tahansa muuta, vaan kannustamme jokaista lukijaa matkalle itsenäiseen ajatteluun, epädogmaattiseen, maltilliseen skeptisyyteen ja olemassaolomme ihmettelyyn maailmassa, joka on metafyysisesti epäselvä, monimielinen ja monilla tavoilla tulkittavissa.